Peter Nabb och Ann Laurén hälsar både gamla och nya medlemmar välkomna att delta i föreningens verksamhet.

Omakotiyhdistys on kaikkia Kemiönsaarella kiinteistön tai asunnon omistavia, niin vakio- kuin vapaa-ajan asukkaita varten. Yhdistys toimi aiemmin Dragsfjärdissä. Nyt sillä on yli 600 jäsentä. Useita vapaa-ajan asukkaitakin on liittynyt yhdistykseen. Viime vuonna se muutti nimensä ja on saanut jäseniä koko saarelta. Yhdistys haluaa nuoriakin jäsenikseen ja pyrkii tavoittamaan nuoria ja etenkin lapsiperheitä.

YHDISTYS on kaksikielinen ja kuuluu Omakotiliittoon. Se valvoo jäsentensä etuja ja oikeuksia. Se järjestää kokouksia, joissa kiinnostavia luennoitsijoita, erilaisia tapahtumia ja matkoja. Sen hallitus ottaa mielellään vastaan toimintaehdotuksia. Yhdistys osallistuu paikkakunnan tapahtumiin ja yrittää välttää omien tapahtumiensa törmäykset muiden yhdistysten järjestämiin tapahtumiin.

Yhdistys on jo vuosia palkannut talonmiehen ”talkkarin”. Jäsenet voivat kohtuuhintaan kutsua hänet tekemään erilaisia alan töitä. Talkkaripalvelu on suosittu ja sitä käytetään etenkin puutarhatöihin. Yhdistys vuokraa myös jäsenilleen erilaisia koneita ja työkaluja. Se on yhteistyössä useisiin paikallisyrityksiin, jotka antavat alennusta yhdistyksen jäsenien ostoksista.

Tietoja yhdistyksen toiminnasta löytyy kotisivulta www.ehf-kimitoon.fi sekä Facebooksivulta ja Ilmoituslehden ilmoituksista. Yhdistyksen sihteeri Ann Laurén kertoo, että yhdistys pitää yhteyttä jäseniin myös sähköpostistse. Vaikeampaa on tavoittaa jäseniä, jotka eivät käytä sähköpostia tai eivät ole ilmoittaneet sähkköpostiosoitettaan. Puhelimitse ja kirjepostin avullakin voi tiedustella yhdistyksen asioita.

PUHEENJOHTAJA Peter Nabb kertoo koronan pysäyttäneen toiminnan useiksi viikoiksi. Juuri sitä ennen yhdistys järjesti matkan Helsingin Heurekaan. Haapsalunmatka peruttiin. Kevätkokous on siirretty elokuulle.

Toiveena on, että suosittu bussimatka Ikeaan voidaan järjestää syksyllä kuten myös joulumatka Tallinnaan.

Laurén on toiminut yhdistyksessä vuodesta 2003, aluksi puheenjohtajana, sihteerinä ja kassanhoitajana. Hänen mukaansa on ollut mukavaa. Yhdistys on vuosien varrella kehittynyt. Jäsenmäärä on noussut 200:sta 600:aan. Uudet aktiiviset jäsenet ovat tervetulleita.

- Muodostamme hyvän tiimin, Laurén sanoo toivoen uutta vauhtia yhdistyksen toimintaan syksyllä.

Text & foto: Maria Manelius/IS

Kemiönsaarella useat yritykset vuokraavat veneitä ja muita merenkulkuvälineitä. Kemiönsaarihan sijaitsee keskellä Saaristomerta, jossa saaria riittää. Vuokraveneellä voi vierailla vierasvenesatamissa tai ankkuroida kauniiseen luonnonsatamaan. Kemiönsaaren mantereella on useita luonnonkauniita järviä, jossa voi meloa kajakilla tai kanootilla.

KAKSI PAIKALLISTA yritystä tarjoaa purjeveneitä vuokrattavaksi. Midnight Sun Sailingin kotisatama on Taalintehtaalla. Yritys on harjoittanut purjeveneiden vuokrausta jo 30 vuoden ajan. Tarjolla on 12 kappaletta 32-51 jalkaista purjevenettä. Veneitä vuokrataan niin pariskunnille kuin suuremmille seurueille. Puolet asiakkaista on Suomesta ja puolet Keski-Euroopasta.

Finlandia Sailing -yrityksen kotisatamana on Kasnäs. Yritys on toiminut 20 vuotta. Vuokrattavia, erikokoisia veneitä on 17 kappaletta. Lisätietoja yritysten kotisivuilla.

VUODEN UUTUUS on DB Marinan yhteistyö Buster Rentin kanssa. Taalintehtaan satamassa vuokralla on Buster Cabin ja  Buster X. Tulossa on Yamarin Cross. Lyhin vuokraus on päivän kestoinen. Lisätietoja vuokraa.buster.fi -osoitteessa.

Kimirent vuokraa vesiskoottereita. Niitä on viisi. Asiakas voi noutaa skootterin Kemiöstä tai saada sen toimitettua haluamalleen paikalle. Lisätietoja yrityksen kotisivulta.

KEMIÖNSAAREN kunnalla on kaksi intiaanikanoottia vuokrattavana Taalintehtaalla. Ne ovat Suuren Masuuninjärven rannassa. Kesäaikaan ne varataan vierasvenesatamasta, muina vuodenaikoina Tavaratalo Wahlstenista. Melat, turvaliivit ja vesitiivis säkki sisältyvät hintaan, joka on 30 euroa/päivä. Sisäjärven ympäri meloessa matkaa kertyy kuusi kilometriä. Rannat tarjoavat kaunista vuori-, metsä- ja rämemaastoa ja järvessä on pieniä saariakin.

Uusi Nordic Activities -yritys vuokraa kajakkeja. Niitä on neljä kappaletta tavallisia, yksi kahden hengen kajakkia sekä yksi, johon mahtuu lapsi tai koirakin. Kajakit voi noutaa tai saada toimitettuna asiakkaalle. Vuokra-aika päivästä viikkoon. Kemiönsaarelaisille 5 % alennus.

Merikruunu -hotelli Dragsfjärdissä vuokraa kesällä soutuveneen sekä muutamia SUP-lautoja.

Text & bilder: Maria Manelius/IS

Ölmos sandstrand.

Koronaepidemia on maassamme hieman laantunut. Tänäkin kesänä pääsee yleisille uimarannoille. Kuitenkin kannattaa muistaa, että uimarannallakin on noudatettava ”uutta normaalia” käyttäytymistä.

Kemiönsaarella kunta ja Folkhälsan ovat päättäneet yhteisestä linjasta uimarannoilla toimimisesta. Kunnan vapaa-aika toimenjohtaja Bosse Ahlgren kertoo, että rannalla ja vedessäkin kuuluisi pitää kahden metrin etäisyys toisiin.

Hän sanoo, ettei rannan vierailijamääriä rajoiteta. Meilläkin ihmismäärä saa nousta 500:aan henkilöön. Mielellään kuitenkin kannattaisi välttää kovin suuria ihmisjoukkoja. Sairastavien kuuluu pysytellä kotonaan, käsihygienia on muistettava kuten myös kyynärtaipeeseen aivastaminen ja kertakäyttönenäliinat.

Rannalla ei saa roskata.

- Roskat on laitettava roska-astioihin tai vietävä kotiin, Ahlgren muistuttaa.

Rannoilla ei ole juoksevaa käsienpesuvettä. Kehotetaan jokaista tuomaan mukaansa käsidesiä. Sisätilojen isot pukuhuoneet pidetään suljettuina.

- Kannattaa pukea uimapuku jo kotona ja vaihtaa vaatteet päälle pyyhkeen suojassa, Ahlgren sanoo.

 

UIMARANTOJEN käymälät ovat avoinna. Kunnan työväki käy desinfioimassa ne 2-3 kertaa viikossa. Kunta vastaa sekä omien että Folkhälsanin rantojen siivouksesta.

Ahlgren korostaa, että uiminen on hyvää liikuntaa. Se halutaan mahdollistaa tänäkin kesänä. Resursseja ei riitä valvomaan uimarantoja joten toiveena on, että ihmiset käyttäytyisivät järkevästi.

- On tärkeää osoittaa huomaavaisuutta ja tavallista enemmän tarkkuutta. Noudattamalla ohjeita voimme estää tartuntoja, kuuluu Ahlgrenin ja Folkhälsan -yhdistysten puheenjohtajien viesti.

 

Text: Rebecca Börman/IS, Foto: Privata

Kamila Moustafa, Johanna Salokannel, Julius ja Jere Viitanen sekä Päivi Seppälä.

Koulun henkilökunta ja lasten vanhemmat kauhistuivat lukiessaan kunnan rakenneselvityksen vaihtoehdoista Taalintehtaan alakoululle. Koululle esitetään neljä vaihtoehtoa:  koulusta tulisi 0-4-luokkainen ja toiminta jatkuisi nykkyisissä tiloissa, luokat 0-4 siirrettäisiin ruotsinkieliseen Dalsbruks skolaan tai koulu liitettäisiin Kemiönsaaren keskuskouluun. Neljäntenä esitetään, että oppilaat nauttisivat lounaansa Dalsbruks skolanissa.

AKTIIVINEN vanhempainyhdistys kokoontui. Puheenjohtaja Julius Viitasen mukaan olisi voitu keskustella koulun ja yhdistyksen kanssa ennen kuin asiaa käsiteltiin sivistyslautakunnassa. Yhdistys olisi ehtinyt antaa lausunto. Hän kertoo koulun olevan monikulttuurinen; lapsia on eri kulttuureista ja heillä on eri äidinkielet, suomi, viro, arabia ja thai. Opettajat ja muu henkilökunta ovat uurastaneet, jotta kaikki toimisi. Ennusteiden mukaan oppilasmäärät eivät lähivuosina vähene.

Taalintehtaan koulu on kunnan ainoa koulu, jolle on myönnetty Vihreä lippu, joka on kestävän kehityksen ympäristösertifikaatti. Niin henkilökunta kuin myös oppilaat ovat ahkerasti työskennelleet lipun saamisen eteen. Koulu on myös valittu Vuoden kouluksi.

VANHEMPAINYHDISTYKSEN Johanna Salokanteleen mukaan koululla on oma identiteettinsä. Se uhkaa kadota, mikäli koulu suljetaan tai liitetään johonkin toiseen kouluun. Koulu on sympaattinen  ja lämmin yksikkö.

Hänen mukaansa ei ole kunnolla tutkittu, paljonko säästöä pienten koulujen sulkeminen saa aikaiseksi, eikä mitä se merkitsisi lasten hyvinvoinnille.

Päivi Seppälällä on koulussa kaksi lasta. Hän korostaa, ettei koulussa ole minkäänlaisia sisäilmaongelmia, kuten niin monissa muissa rakennuksissa.

- Koulumme on lisäksi  saaren toiseksi halvin. 

Kukaan vanhemmista ei usko, että lapsille olisi hyvä vaihtaa koulua neljännen luokan jälkeen. He saisivat uusia luokkatovereita ja opettajia, joutuisivat suurempiin luokkiin. Pian he sitten taas joutuisivat vaihtamaan uuteen kouluun yläasteelle siirtyessään. Syntyisi liian monta katkoa ja vaihtoa.

Kamila Moustafa on syyrialaislasten äiti. Hän kertoo lastensa viihtyvän tosi hyvin koulussaan. Heidät on otettu hyvin vastaan eivätkä he halua vaihtaa koulua. Tässä koulussa kaikki ovat ystäviä huolimatta kulttuuritaustasta.

KUNNASSA on paljon vapaa-ajan asukkaita jotka tänä keväänä ovat viettäneet paljon aikaa loma-asunnoissaan etätyötä tehden. Vanhempainyhdistys uskoo, että heidän joukossaan olisi mahdollisia sisäänmuuttajia. On hyvä, jos Taalintehtaalla toimii suomenkielinen peruskoulu. Trendinä on, että kaupunkilaiset mielellään asettuvat maaseudulle. Ratkaisevaa voi olla, että paikkakunnalta löytyy suomenkielinen koulu. Taalintehtaan myönteinen kaksikielisyysimagokin vahvistuu: kummallakin kieliryhmällä on oma vahva identiteettinsä.

Vanhempainyhdistys on käynnistänyt asukasaloitteen koulunsa säilyttämiseksi 0-6-kouluna nykyisessä kiinteistössään. Aloitteen voi allekirjoittaa netissä tai paperilla Taalintehtaan Räpylä shopissa.

Seppälä sanoo, että aktiivit mielellään tekevät yhteistyötä muiden koulujen kanssa vaikka oma koulu halutaan säilyttää. Vanhempainyhdistys haluaa nyt koululleen näkyvyyttä nostamalla esiin sen myönteisiä puolia.

 

Text & foto: Maria Manelius/IS

Björknäsin vihanneskioski on suosittu.

Monta vuotta sitten kuulin kappaleen ”Kimitoön” Youtubessa. Se ei todellakaan ole sellaista musiikkia, josta pitäisin, mutta korviini se jäi soimaan. Toisinaan huomaan hyräileväni sitä talvella, kun kaipaan merta ja metsiä Purunpäässä. Pientä, vanhaa mökkiämme, joka uinuu odottamassa meitä ja kevättä.

Meitä on paljon, jotka olemme jättäneet puolet sydämestämme Kemiönsaareen, tai ehkä enemmänkin. Vuonna 2018 Kemiönsaaressa oli 4 836 kesämökkiä eli vapaa-ajanasuntojen määrä oli suurempi kuin vakituisten asuntojen. Mikä sitten saa meidät joka perjantai vähintään puolet vuodesta suuntaamaan auton kohti Kemiönsaarta ja viettämään siellä suuren osan lomastamme? Nyt puhun vain omasta puolestani, mutta kesän aikana minun on tarkoitus haastatella joitain kunnan kesäasukkaista ja kysyä, miksi he viettävät lomansa Kemiönsaaressa.

 

Kesäparatiisini 

1960-luvun alussa vaarini osti tontin Dragsfjärdistä, aivan Purunpään lahden päästä. Ensin rakennettiin sauna. Myöhemmin vaari osti vähän lisää maata ja rakennutti myös mökin. Nyt lahden pohjukassa on pari mökkiä lisää ja paljon serkkuja – unohtamatta ihania kesänaapureitani!

Miksi sitten vaihdan omakotitalon kaikilla mukavuuksilla Espoossa yksikertaiseen mökkiin, jossa ei ole kaivoa tai juoksevaa vettä, mutta sen sijaan ulkohuussi, aina kun vain voin?

Yksi tärkeimmistä syistä on tietenkin luonto. Meri ja metsät, joutsenet, harmaahaikarat ja luonnollisesti merikotkat. Käki, joka kukkuu lahdella. Metsämansikat, mustikat ja vadelmat, kantarellit, herkkutatit, puolukat ja katajanmarjat. Mutta syynä ei ole vain luonto vaan myös ihmiset, yhteisöllisyys ja ystävällisyys. Se tunne, että on kotona, kun ajaa sillan yli Strömmassa.

Ystävälliset kasvot paikallisissa kaupoissa ja ravintoloissa: Tallbo Trädgård, Kärran kauppa, Björknäsin vihanneskioski, Road Cafe Yttis, Strandhotellet, Farmors Café ja kaikki muut. Serkkuni tulevat Ruotsista vain kerran vuodessa mutta kaupassa tiedetään, minkälaista meetvurstia he haluavat. Löydöt torilta, Ekocentretistä, kirpputoreilta ja kesämarkkinoilta. Mahdollisuus vaihtaa suurkaupungin anonyymius yhdyskuntaan, jossa tuntee olevansa kotona.

Monet meistä – myös minä – haaveilevat eläkepäivistä Kemiönsaaressa. Laiskoista aamuista, aamiaisesta verannalla, illassa lämpiävän saunan tuoksusta, loppukesän sudenkorennoista, joogasta Söderlångvikissä ja Holmbergin tyttöjen voileipäkakusta.

Te teette kesästämme ikimuistoisen. Ja me tarvitsemme toisiamme. Koronakevään aikana monissa Suomen kunnissa on esiintynyt ristiriitoja paikallisten asukkaiden ja kesävieraiden välillä. Pelko herättää suuria tunteita, mutta toivottavasti voimme vähitellen palata hieman normaalimpaan maailmaan. Siinä maailmassa minä haluan istua rantakalliolla ja tuntea lämpiävän saunan tuoksun ilta-auringossa.

Marianne Sundblad

PS. Ja nyt meillä ei ole vain – laulun sanoin – maan näteimmät tytöt ja kovimmat jätkät vaan myös maan ainoat delfiinit!