Kunnan talous on viimeisten vuosien aikana huonontunut: Toiminta-avustus on vähentynyt johtuen kasvaneista kustannuksista ja entistä heikommista verotuloista. Jo viime vuoden talousarviota laadittaessa säästettiin Balans 2020 -ohjelman myötä n miljoona euroa. Säästö osoittautui riittämättömäksi. Korona vaikuttaa merkittävästi kunnankin talouteen tänä ja vielä tulevinakin vuosina. Budjetin alijäämä sen kun kasvaa.

 

SÄÄSTÖISTÄ keskustellaan. On löydettävä ratkaisuja pitkälläkin tähtäimellä. Kunnanhallitus on hyväksynyt lautakuntien noudatettavat kireät talousarviopuitteet. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio marraskuun 16. päivänä.  Hallitus on tutustunut virkamiestensä laatimaan selvityksen säästötoimenpiteiden vaihtoehdoista koskien sivistystoimen ja ruokapalveluiden palvelurakennetta. Vaihtoehtoja työstäneeseen ryhmään kuuluivat kunnanjohtaja Anneli Pahta, sivistystoimen johtaja Mats Johansson ja ruoka- ja siivouspalvelujohtaja Birgitta Parikka.

 

KIRJASTOTOIMEN  kohdalla vaihtoehdot ovat seuraavat:

1. Kemiön ja Taalintehtaan kirjastot toimivat kuten ennestään. Västanfjärdin ja Hiittisten kirjastot automatisoidaan ja järjestetään jonkun toisen toiminnan yhteyteen.

2. Kemiön ja Taalintehtaan aukioloajat lyhennetään henkilöstömenojen vähentämiseksi; Västanfjärdin ja Hiittisten toiminta siirretään uusiin, edullisempiin toimitiloihin.

3. ksi kirjasto jatkaisi täyden palvelun kirjastona. Muut toimisivat lisätyn aukiolon kirjastoina. Tämä tarkoittaa, että se kirjasto toimii ilman henkilökuntaa paitsi määrättynä aikana viikossa tai puhelimen ja etäkontaktin avulla täyden palvelun kirjastoon.

 

OPETUKSEN vaihtoehdot ovat:

1. Taalintehtaan koulun vuosiluokat 5 ja 6 siirrettäisiin Kemiönsaaren keskuskouluun. Nuorimmat asetettaisiin ehkä Dalsbruks skolaniin.

2. Suomenkielinen opetus keskitettäisiin Kemiönsaaren keskuskouluun.

3. Hitis skola lakkautettaisiin.

4. Ruotsinkielinen yläaste toimisi Dalsbruks skolassa.

5. Västanfjärds skolan yhteyteen laitettaisiin esikoulu ja noutokirjasto tai Västanfjärds skolan oppilaat siirrettäisiin Dalsbruks skolaan.

 

RUOKAPALVELUN kohdalla esitetään seuraavia vaihtoehtoja:

1. Kunnan nykyiset kahdeksan valmistuskeittiötä (kouluissa, palvelutaloissa ja päiväkodeissa) vähennettäisiin kolmeen tai jopa kahteen (lukuun ottamatta Hitis skolan keittiötä). Ruokaa jouduttaisiin kuljettamaan entistä pidempiä matkoja ja keittiöissä olisi tehtävä joitakin muutoksia.

2. Muut toimenpiteet koskevat työtuntien vähentämistä joko luonnollisen poistuman tai yhteistyöneuvottelujen avulla.

 

MONET kuntalaiset ovat näreissään ja keskustelut käyvät kuumina. Kaikki ovat tietoisia, että jotakin täytyy tehdä, mutta ei olla halukkaita vähentämään palveluita ainakaan niin kauan kuin vaihtoehtoja löytyy. Kuntalaiset keskustelevat somessa mm kysellen miten on kunnan tyhjien kiinteistöjen laita. Eikö niitä kannattaisi käyttää sen sijaan, että tiloja vuokrataan? Tai myydä käyttömenojen säästämiseksi? Eikö kuntaveroa voitaisi korottaa talouden tasapainottamiseksi? Eihän kunta tule houkuttelevaksi säästämällä lasten, vanhusten, ruoan ja kirjastojen kustannuksella. Eikö pitäisi panostaa Kemiön tekemiseen entistä houkuttelevammaksi sisäänmuuttajille ja yrittäjille? Näin verotulojakin saataisiin lisää.

 

NYKYISEN palvelurakenteen jatkaminen samalla, kun väestö vanhenee, lapsia syntyy yhä vähemmän ja yhä useampi jää työelämän ulkopuolelle, on kuitenkin epärealistista. Nähtäväksi jää, mitä vaihtoehtoja hallitus ja valtuusto valitsee.

 

SIVISTYSTOIMEN johtaja Mats Johansson korostaa, että tuskin on uskottavaa, että päättäjät sopivat säästötoimenpiteistä sellaisenaan. Hän sanoo, että vaihtoehtoja muutettaneen prosessin aikana. Hänen mielestään kaikissa vaihtoehdoissa on sekä etuja että kääntöpuolia. Kyse on poliittisista päätöksistä Kemiönsaaren kehittämisestä ja mihin halutaan panostaa. Jos halutaan, että kunta elää tulevaisuudessakin, ei kannata kiristää lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluja. Helpommin sanottu kuin tehty. 

  - Kunnan on säästettävä mahdollisimman paljon samalla aiheuttaen mahdollisimman vähän haittoja.

 

BIRGITTA PARIKKA toivoo, etteivät päättäjät nykytilanteessa leikkaa ruoka- ja siivouspalveluja. Hänen mielestään tärkeintä olisi tarkastaa sivistystoimen ja perusturvan palveluverkostoa; sieltä löytyy suurin tarve järjestelmän muuttamiseen. Jos ruokapalvelusta leikataan, se tietäisi vaikutuksia nuorten ja vanhusten ruoan laatuun, enemmän puolivalmisteita ja niukempaa valikoimaa salaattipöydällä. Mikäli siivouksesta tingitään se voi johtaa siihen, ettei kaikkia luokkahuoneita siivota yhtä usein kuin nyt.

 

ANNELI PAHTA toivoo, että johtoryhmän ohjaaman selvitysryhmän työ antaisi tyydyttävää tietoa päättäjille ja myös virkamiesten työlle jatkossa. Hän kertoo tulkitsevansa tilanteen siten, että kuntalaisilla, päättäjillä ja virkamiehillä on yhtäläinen kuva kunnan taloustilanteesta.

- Se on jo paljon, hän sanoo varmana siitä, että yhdessä tuumin löydetään sopivat ratkaisut tulevaisuudelle ja kestävälle taloudelle.

Korona sekä sote-uudistus tekevät kuntien tulevaisuudesta epävarman. Pahta korostaa, että päätöksiä on tehtävä paikallistasolla samaan aikaan, kun kansantaloudesta ja kuntien tulevista tehtävistä ja niiden rahoittamisesta  ei tiedetä tarpeeksi.

 

Text: Rebecca Börman, Käännös: Ingrid Sandman

Adrian Wuorio esiintyy videokonsertissa.

Kevätlukukausi Musiikkiopisto Arkipelagissa päättyy tänä poikkeuksellisena keväänä videokonserttiin. Konsertissa esiintyvät oppilaat ovat kuvanneet omat esityksensä kotonaan, lisämausteena oppilaista on kuvaa kulkemassa luonnossa soittimiensa kanssa.

Kevätkonsertti julkaistaan 28.5. klo 14 arkipelagmusik.fi internetsivuilla ja jää näkyviin myös ensiesityksen jälkeen.

- Vaikka tämä kevät on ollut huolta ja ihmetystä täynnä, on se tuonut meitä omalla tavallaan myös lähemmäs toisiamme. Ensimmäisen kerran Arkipelagin historiassa samassa kevätlukukauden päätöskonsertissa esiintyy oppilaita kaikista toimipisteistämme, Kemiönsaarelta, Paraisilta ja Kaarinasta. Olen ylpeä jokaisen toimipisteemme omaleimaisuudesta, energiasta ja taitavista oppilaista ja opettajista, musiikkiopiston rehtori Jenni Uimonen kertoo.

Syksyllä musiikkiopisto suunnittelee palaavansa lähiopetukseen. Jotain käytäntöjä etäopetuskaudesta saattaa jäädä käyttöön myös tulevaisuudessa.

- Musiikkileikkikoulutunteja saatamme jatkossakin toteuttaa myös etänä, kohderyhmänä esimerkiksi saaristossa asuvat perheet, joille tunneille matkustaminen voi olla aika vievää, Uimonen kertoo.

Musiikkiopisto Arkipelag järjestää laajan oppimäärän mukaista musiikin ja tanssin perusopetusta Kemiönsaarella, Paraisilla ja Kaarinassa. Jos haluaa aloittaa musiikki- tai tanssiopinnot syksyllä, kannattaa ilmoittautua jo nyt keväällä. Vapautuvat musiikkioppilaspaikat jaetaan jonotussysteemin kautta touko-kesäkuussa. Myös tanssituntien ja musiikkileikkikoulun  lukujärjestykset tehdään jo keväällä ilmoittautumismäärien perusteella. Oppilaaksi voi ilmoittautua soittamalla opiston kansliaan. (ABL)

”Ja, må hon leva uti hundrade år!”

- Maailmani olisi köyhä ilman huumoria ja fantasiaa! sano högsåralainen Alfhild Ekebom.

Hän täytti tiistaina sata vuotta. Suurta juhlaa sisätiloissa ei voitu järjestää, mutta fiksut kyläläiset olivat keksineet toisen tavan onnitella kyläläistä, joka vuosien varrella on toiminut yhteiskunnan tukipilarina ja vielä tänäkin päivänä osallistuu aktiivisesti kyläyhteisön rientoihin. Marttojen virallinen vierailu Ekebomin puutarhassa kasvoi koko kylän, naisten, miesten, lasten ja koirien yhteiseksi ulkoilmatapahtumaksi!

Yhdessä joukossa, toki koronavälit noudattaen, onnittelijat marssivat puutarhaan onnittelubanderolleineen, fanfaareineen ja ”Ja, må hon leva uti hundrade år” -lauluineen.

- No niin, olen elänyt satavuotiaaksi. Nyt on siis aika ampua minut! päivän sankaritar laukoi  hymyssä suin ja osoitti ensi hetkestä omanlaistaan huumoria.

Iloista onnittelutapahtumaa leimasi hillitön huulenheitto (puhuttiin mm ”tiskiryhmistä” ja eräs onnittelija vakuutti olevansa valmis menemään kaikkien puolesta vankilaan, mikäli joku ilmoittaisi viranomaisille koronasuositusten vastaisesta kokoontumisesta). Nyt ei hermoiltu viruksen takia; eiväthän kaikki ikäihmiset halua itseään luokitelluiksi heiveröisiksi, koronatartunnan potentiaalisiksi uhreiksi.

Eihän toki ole kovinkaan jokapäiväistä, että päästään onnittelemaan omassa kodissan selviävää satavuotiasta, joka paistaa sata munkkia marttojen tapahtumiin, laulaa kuin laululintu ja on useita ihmisiä sanavalmiimpi.

EKEBOM edustaa aitoa,  parhaimmillaan olevaa saaristolaista; skarppi, ystävänä luotettava ja kätevä kaikissa askareissa. Hän on kotoisin Rosalasta ja saapui ensimmäisen kerran Högsåraan 15-vuotiaana piikomaan ankaran emännän alaisena. Ennen kuin hänestä tuli vakituinen högsåralainen, hän ehti työskennellä mm pari vuotta Örön linnakesaarella kotiapulaisena ja sotapesässä. Lopulta hän asettui Loviisasta kotoisin olevan aviomiehensä kanssa Högsåraan.

- Heti ensi kerran Högsåraan saapuessani tunsin, että tämä saari on minun kotini. Tänne olen juurtunut, täältä löytyy poikkeuksellista yhteisöllisyyttä. Mutta kaipaan ylevää suurta metsää, joka oli minulle niin rakas. Nyt se on hakattu.

Vaikka pienillä saaristolaiskylillä, esimerkiksi Rosalalla ja Hiittisillä, on paljon yhteisiä piirteitä, ne kuitenkin poikkeavat toisistaan. Högsårassa on aina erikoisen aktiivisesti vaalittu kulttuuria. Yhdistysten luottamustehtävistä huolehtinut (mm nuorisoseuran puheenjohtajana toiminut), monipuolisesti lahjakas Ekebom on yhteiskunnallisten tehtäviensä ohella päässyt harrastamaan kuorolaulua, kansantanhuja ja teatteria.

Marttayhdistys kuuluu hänen elämänsä tärkeimpiin yhteisöihin.

- Se tarjoaa yhteisöllisyyttä ja hyviä ystäviä. Olemme kuin yhtä suurta perhettä. Pääsee tapaamaan ihmisiä ihan kasvotusten. Sitä ei mikään elektroniikka voi korvata, hän sanoo.

Satavuotispäivien kunniaksi Ekebomin poika avusti äitiään kirjautumaan Facebookiin. Ekebom suhtautuu siihen skeptisesti, vaikka osaakin käyttää muuta digitekniikkaa jo ennestään.

- En todellakaan halua esittää itseäni joukolle vieraita ihmisiä. Itse en myöskään ole ollenkaan kiinnostunut muiden ihmisten esittäytymisestä, hän sanoo kuitenkin myöntäen, että Fb lisää hänen mahdollisuuksiaan pitää yhteyttä sukulaisiinsa.

Text/teksti & foto: Ingrid Sandman

Onnea Alfhild Ekebom 100 vuotta 12.5.2020

Koulun normaaliarjen toimimiseen tarvitaan useita erikoisjärjestelyjä, kertoo Kim Bredenberg.

Peruskoulun oppilaat palaavat lähiopetukseen toukokuun 14. päivänä. Vt. sivistystoimen johtaja Kim Bredenbergin mukaan etäopetus on toiminut oikein hyvin. Hän uskoo, että digitaaliset ratkaisut, joita on ollut pakko opetella, pysyvät käytössä tulevaisuudessakin.

- Opettajat ovat tehneet hyvää työtä. Toki monet ovat väsyneitä muutoksia mukanaan tuoneen intensiivisen jakson jälkeen. Olemme kuitenkin selvinneet hyvin, hän sanoo.

Koulun normaaliarjen toimimiseen tarvitaan useita erikoisjärjestelyjä. Rehtorien haasteena on järjestää, ettei kouluissa työskentelevät joudu turhiin lähikontakteihin. Bredenberg kertoo koulun saamasta viranomaisohjeistuksesta. Alakoululaisluokkia opettavat luokanopettajat eivät vaihda luokkatiloja. Yläasteen oppilaat pysyttelevät koulupäivän aikana samassa luokassa. Opettajat eivät kokoonnu opettajainhuoneeseen vaan pitävät etäkokouksia.

KIMITONEJDENS SKOLAN rehtori Britt-Marie Norrbacka iloitsee tavalliseen opetukseen palaamisesta ja uskoo oppilaidenkin iloitsevan. Onneksi koulurakennus on tilava ja peruskoulu pääsee hyödyntämään lukionkin tiloja.

- Kouluarki palaa entiselleen, mutta hieman toisin ehdoin. Muutamme toki joitakin käytäntöjä esimerkiksi koskien oppilaiden istumajärjestystä ja taukopaikkoja.

Kysyttäessä, voidaanko jatkaa etäopetusta vaikkapa oppilaille, joiden perheeseen kuluu riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, Bredenberg kertoo nykyisenkaltaisen etäopetuksen kokonaan loppuvan. Resursseja kaksoisjärjestelmään ei ole.

Hän kehottaa keskustelemaan oman lääkärin kanssa asiasta. Erikoistapauksissa opetus järjestetään tällaisille oppilaille mahdollisuuksien mukaan joustavasti.

Text: Rebecca Börman, Foto: Privat, Käännös: Ingrid Sandman

Palkan- ja eläkkeensaajien ensimmäinen veroilmoittamisen määräpäivä on tiistaina 5.5. Muut määräpäivät ovat 12.5. ja 19.5. Jokaisen oma määräpäivä on merkitty esitäytetylle veroilmoitukselle ja OmaVeroon.

Viisi miljoonaa palkan- ja eläkkeensaajaa ovat saaneet esitäytetyn veroilmoituksensa maalis-huhtikuussa. Verohallinnon viestintäpäällikkö Nilla Hietamäki muistuttaa, että nyt on aika toimia.

– OmaVerossa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistaminen käy nopeasti. Jos tietää että veroilmoitukseen on täydennettävää, esimerkiksi vähennyksiä, tarvittavat tiedot kannattaa varata valmiiksi esille. OmaVero ohjaa käyttäjää eteenpäin, Hietamäki neuvoo.

 

Tarkista tulot, vähennykset ja tilinumero

Nilla Hietamäki kertoo, että valtaosalla esitäytetyn veroilmoituksen tiedot ovat jo valmiiksi oikein. Hän kuitenkin muistuttaa, että veroilmoituksen tietojen oikeellisuus on asiakkaan vastuulla.

– Tiedot pitää aina tarkistaa. Jos ne ovat oikein eikä täydennettävää ole, ei tarvitse tehdä mitään.

– Jos ilmoitusta tarvitsee täydentää, apua saa vero.fi-sivuilta sekä Verohallinnon chatista ja some-kanavilta. Olemme koonneet yksinkertaisia ohjeita, joiden avulla veroilmoituksen täydentäminen sujuu helposti. Chat neuvoo arkisin virka-aikaan ja veroilmoituksen jättöviikoilla maanantaisin ja tiistaisin kello 19:ään saakka.

Tulojen ja vähennysten lisäksi esitäytetyltä kannattaa tarkistaa omat perustietonsa.

– Erityisesti kannattaa katsoa, että tilinumero on oikein. Se nopeuttaa mahdollisen veronpalautuksen saamista, Hietamäki toteaa.

 

Myös kiinteistöverotuspäätöksen tarkistamisen aika on nyt – veron maksun aika vasta myöhemmin

Kiinteistön omistavilla henkilöasiakkailla on huomenna määräpäivä myös kiinteistöverotuspäätöksen tarkistamiselle. Kiinteistöverotuspäätökset on toimitettu asiakkaille maaliskuussa.

– Myös kiinteistöverotuspäätöksen tiedot kannattaa tarkistaa. Jos korjattavaa tai täydennettävää on, korjaukset kannattaa tehdä OmaVerossa. Määräpäivä korjauksille on 5.5., Nilla Hietamäki sanoo.

– Kiinteistöveron maksupäivät ovat vasta myöhemmin. Tänä vuonna kiinteistöveron maksupäivät ovat ensimmäistä kertaa eri aikaan eri asiakkailla. Valtaosalla henkilöasiakkaista kiinteistöveron maksupäivät ovat elokuussa ja lokakuussa.

 

Lue lisää: Näin tarkistat veroilmoituksen