24.1.2020
Aluehallintovirasto on myöntänyt DB Marinan uudelle pienvenesatamalle ympäristöluvan: 1+1 miljoonan euron investoinnit pienvenesatamaan toteutuvat Taalintehtaalla. DB Marina avaa 1. kesäkuuta ensimmäiset 50 kausipaikkaa Taalintehtaalle. Sataman rakennustyöt tapahtuvat vaiheittain seuraavien vuosien aikana. Kun satama on kokonaan valmis, veneilijöiden käytössä on - venepaikkojen koosta riippuen - 150-200 kausipaikkaa.
- Pääsemme nyt täydellä teholla käynnistämään uuden pienvenesataman rakentamisen, jota olemme pitkään suunnitelleet yhdessä Kemiönsaaren kunnan kanssa. Olen erittäin ilahtunut, että kunta on saanut omat suunnitelmansa uudesta160 metriä pitkästä aallonvaimentimesta, sekä laitureiden ja rannan parannustoimenpiteistä jo hyvin pitkälle. DB Marinan ja Kemiönsaaren kunnan investoinnit, jotka ovat yhteensä n. 2 miljoonaa, täydentävät toisiaan ja tuovat hienoja synergiaetuja jo ensi kesänä Taalintehtaalla veneileville, toteaa DB Marinan hallituksen puheenjohtaja Sam Forsbom.
Suojaisa, täyden palvelun pienvenesatama – Marinetek laadun takeena
Uuden pienvenesataman laadun takaa johtava suomalainen laituri- ja venesatamarakentaja Marinetek. Sataman venepaikat varustetaan sähköllä, juomavedellä sekä makealla järvivedellä veneiden pesua varten. Sataman venepaikat ovat joko 6 tai 7 metrin kevyitä aisapaikkoja ja suuremmat, 8-15 m paikat, on varustettu käveltävillä venepuomeilla. Aisojen ja venepuomien paikat ovat säädettävissä erikokoisia veneitä varten, jolloin veneilijöiden tarpeet voidaan huomioida aina 5 metrin avoveneestä yli 60 jalkaiseen alukseen saakka. Marinetek valmistaa sataman suojaksi tulevan 100 m aallonvaimentimen raskaat betoniset aallonvaimenninponttonit Taalintehtaalla DB Marinan tiloissa, muut laiturimoduulit tehdään Marinetekin tehtaalla. Laituriasennukset hoitaa Marinetekin pitkäaikainen paikallinen jälleenmyyjä Taalintehtaan Rakennuspalvelu Byggis, joka toimii myös DB Marinan alueella. Projekti luo näin myös työpaikkoja Kemiönsaarelaisille yrityksille ja toiminnan kasvaessa myös DB Marinaan.
1 miljoonaa euroa vierassatamaan
Taalintehtaan vierassataman kehittämiseksi on suunnitteilla projekti, jonka toteutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2020 aikana. Projektissa rakennetaan satamaa suojaamaan n. 160 m pitkä aallonvaimennin, joka yhdessä DB marinan vaimentimen kanssa suojaa koko sataman aallokolta kaikilla tuulensuunnilla.
Huoletonta ja turvallista veneilyä
DB Marina mahdollistaa asiakkailleen huolettoman veneilyn ympäri vuoden Saaristomeren sydämessä. Veneilijä saa kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta: oli kyse sitten laituripaikasta kesällä, huollosta ja talvisäilytyksestä talvella tai pienemmästä tai suuremmasta korjauksesta. Alueen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota monella tavalla; vankka aallonvaimennin suojaa koko satamaa aalloilta joka suunnasta, koko alue on kameravalvottu ja suojattu aidoilla ja porteilla. Kaikille venepaikoille on varattu myös riittävä määrä autopaikkoja lukitulta alueelta. Veneilijöiden käytössä ovat myös saunat, suihkut ja tarvittaessa löytyy varastotilaa varusteille. Kaikki tämä voidaan sisällyttää yksilöllisesti muokattavaan palvelupakettiin kuukausihinnalla. Uskomme, että nyt tehtävät vierassatamien investoinnit ja veneilyn muuttuminen entistä palvelukeskeisemmäksi muuttaa veneilyn painopistettä kokonaisvaltaisemman palvelun - ja Saaristomeren - suuntaan. Tähän kysyntään on Taalintehdas ja DB Marinan uusi pienvenesatama oiva vastaus.
Johtoajatuksena ympäristöystävällisyys
Uudesta pienvenesatamasta rakennetaan ympäristöystävällinen Roope-satama, jossa ympäristöasiat, hyvä palvelu ja turvallisuus on otettu huomioon. Toimiva jätehuolto ja esimerkiksi septitankin tyhjennysasema ovat asiakkaidemme käytössä. Pienvenesataman sähköntuotannossa on tavoitteena hyödyntää aurinkosähköä. Tarjoamme myös latauspaikat sähköautoille ja -veneille. Veneiden pesuun laitureilla ja rannassa käytetään ympäristöystävällisesti läheisen järven vettä.
Taalintehdas – ruukkikylän rautaromantiikkaa hyvien yhteyksien päässä
Taalintehdas on eloista kesäkylä ja oiva veneilijän tukikohta jossa ruokakaupat, apteekki, huoltoasema, posti/matkahuolto ja Alko palvelevat vuoden ympäri. Taalintehtaalle pääse helposti autolla reilussa tunnissa Turusta tai parissa tunnissa pääkaupunkiseudulta. Lisäksi kesäisin ja pitkälle syksyyn Taalintehtaalla järjestetään mielenkiintoisia tapahtumia aina Baltic Jazzista ja Festival Norpaksesta keskiaikaiseen saaristolaismarkkinaan, September Openiin. Taalintehtaalta löytyy myös paljon historiaa ja luontopolkuja kaikenikäisille, sekä pyöriä, kanootteja ja veneitä vuokralle. Saapuminen veneellä Taalintehtaalle on helppoa ja ilman autoa takaisin pääkaupunkiseudulle tai Turun suuntaan pääsee päivittäisillä linja-autokyydeillä.
DB Marina kehittää Taalintehtaalla klusteria palvelemaan veneilijöitä sekä saaristossa vapaa-ajalla ja vakituisesti asuvia. Viimeisen kahden vuoden aikana DB Marina on kasvanut yli 20 % vuosivauhtia, ja näkymät jatkuvat positiivisina. DB Marinan ydinliiketoimintaa ovat veneiden talvisäilytys ja siihen liittyvät palvelut, sekä alueen kehittäminen. Klusterissa toimii DB Marinan lisäksi jo kymmenkunta yritystä, jotka tarjoavat monenlaisia palveluja: D-marin, kattavat korjaus- ja huoltopalvelut veneenomistajalle, DB Trämet, puuveneiden entisöinti ja korjaus, mittatilaushuonekalujen, ovien ja ikkunoiden valmistus sekä Taalintehtaan Rakennuspalvelu - Byggis dynaaminen rakennusalan yritys, jolla on 25 vuoden kokemus saaristorakentamisesta ja Marinetekin laitureista
ABL/MN, Foto: Maria Manelius
Alexandra Lönnström ja Sanna Järf ovat tyytyväisiä tämän vuoden ohjelmaan.
Baltic Jazzin lehdistötilaisuudessa tuntuu, kuin tekisimme aikamatkan iloiseen 20-lukuun. Seinillä on sata vuotta vanhoja kuvia Taalintehtaalta. Kyntteliköissä loistavat kynttilät, katosta riippuvat kristallikruunut ja koko huone on täynnä 20-luvuntyylisiä esineitä. Tänä kesänä festivaalikansa pääsee siirtymään kieltolakiaikaan ja kokea New Orleansin, Chicagon ja Pariisin jazzin kulta-aikaa. BJ järjestetään heinäkuun 3.-5. päivinä.
Esimakua sadaan jo keskiviikkona heinäkuun 1. päivänä Taalintehtaan kesätorilla. Archipelago Small Band esittää konsertin. Perinteinen varaslähtö on torstaina Kasnäsissa. Antti Sarpila & Baltic Jazz trio konsertoi.
VIIME VUONNA kokeiltiin Open Stage -konseptia. Se oli niin suosittu, että Open Stage -aikaa on pidennetty. Jos haluaa esiintyä Open Stagessa perjantaina iltapäivänä on ilmoittauduttava etukäteen.
Tämän jälkeen seuraa festivaalin viralliset avajaiset: Maarian VPK:n soittokunnan kulkue jazzkadulla, minkä jälkeen Archipelago Sea Jazz All Starsin ilmaiskonsertti.
Archipelago Sea Jazz on neljän saaristossa järjestettävän jazzfestivaalin, BJ:n, Korpo Sea Jazzin, Turku Sea Jazzin ja Åland Sea Jazzin uusi yhteistyö. Festivaalit markkinoidaan yhdessä ja toiveena on, että näin tavoitettaisiin lisää yleisöä. Jazzin ystävä voi kuukauden sisällä käydä kaikissa.
YLEISÖN pyynnöstä jazzkadulla järjestetään entistä enemmän esiintymisiä. Baltic Jazz Teaser on myös uusi konsepti. Se antaa makupaloja tulevista konserteista. Vanha harkkovalimo, jossa nykyään Glashyttan, toimii uutena konserttitilana. Perjantai-iltana luvassa on jamsession ja Jarl Hohenthalin lasipuhaltajan show. Lauantai-iltana valimossa soi Seglarjerrys Ånger ja Agneta Falckin esittämää bluesia.
- Rautaharkkovalimo on festivaalin salakapakka, kertoo jazzyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Järf.
Pitkään mukana ollut Baltic Gospel Singers konsertoi Taalintehtaan kirkossa perjantaina. Perjantaina kuulemme myös yleisön suosikkeja. Seppo Hovi ja Uusi Radion Rytmi-Pojat esiintyvät. Konsertissa esitetään eniten toivottuja jazzbiisejä ja kerrotaan tarinoita.
SUOSITTU Baltic Jazz Kids alkaa sirkuspartylla minkä jälkeen esiintyy Benny Törnroos ja muumit. BJ huomioi näin muumien 75-vuotisjuhlaa. Tätä seuraa Marianne Pettersin ja Melissa Taanilan satutanssituokio. Sen jälkeen järjestetään kaikenikäisten tanssityöpaja Vanhassa verstaassa.
Lauantaina puistossa järjestetään piknik-konsertti. Military Goes Jazz muuntaa marssimusiikin jazziksi. Konsertti huomioi myös Charlie Parkerin 100-vuotisjuhlaa: Jukka Perko Trio soittaa. Luvassa on jazzista pitävien huippuhetki. Lopuksi esiintyy Hot Sugar Band Ranskasta vokalistina amerikkalainen näyttelijä-laulaja Nicolle Rochelle.
BJ:n toiminnanjohtaja Alexandra Lönnström odottaa innolla lauantain glamourjuhlaa verstaalla. Lehtitiedotteen mukaan luvassa on hapsuja, skumppaa, kullan hohtoa ja Charleston-korkojen kopsetta. Järf puolestaan odottaa jännittyneenä Bio Ponyssa sunnuntaina esitettäviä Charlie Chaplinin mykkäelokuvia. Pianolla säestää Antti Sarpila. Sarpilahan toimii festivaalin taiteellisena johtajana. Hän on suureksi osaksi vastannut festivaalin ohjelmasta yhdessä Lönnströmin ja Järfin kanssa. 20-luku on innostava lähtökohta.
SUNNUNTAINA järjestetään perinteen mukainen jazzjumalanpalvelus puistossa yhteistyössä Kemiönsaaren seurakunnan kanssa. Päiväkonsertissa esiintyvät festivaalin parhaimmat artistit The Roaring 20’s – Jazz from New Orleans to Chicago -konsertissa. Päätöskonsertti järjestetään Söderlångvikissa. Festivaalin päätteeksi verstaalla järjestetään jatkot. Suosittu partybändi TrrTrrTrr on pääartistina. Tätä ennen She’s Leaving Home -bändi Paraisilta soittaa jazzkadulla Beatles -biisejä.
BJ:n mahdollistavat yli sata vapaaehtoista, jotka vuodesta toiseen uurastavat tarvittavien tehtävien parissa. Viime vuonna lippuja myytiin n. 2 000 kappaletta. Tänä vuonna toiveena on vielä enemmän uuden markkinointiyhteistyön avulla. BJ on ensimmäinen saaristojazz -sarjassa. BJ:n tunnusmerkkinä on iloinen perinnejazz. Liput ovat jo nyt myynnissä. Koe iloinen 20-luku!
Festivaalin kotisivu: www.balticjazz.fi
Text och foto: Maria Manelius/IS
Ilmoituslehden päätoimittaja Michael Nurmi on 14 vuoden ajan toimessaan seurannut saaremme yhteiskunnan kehitystä läheltä: kolme kuntaa on vaihtunUt yhteen kuntaan, metalliteollisuus on muuttanut muualle ja sen myötä monet asukkaatkin.
- Kyllähän väestökehitystä ja ennusteita seuraava hieman huolestuu. Mutta huolestumisen sijaan kannattaisi kysyä, mitä voimme tehdä. Kaikki tietävät, että kuntaan tarvittaisiin lisää asukkaita. Vuosi sitten laskin, että tarvittaisiin n. 200 veronmaksajaa lisää, jotta kunta pärjäisi ja nykyinen palvelutaso voitaisiin säilyttää. Miten tänne saataisiin lisää asukkaita? Työtilaisuudethan ovat sisäänmuuton edellytys. Yrittäjyyden eteen on siis paljon tehtävä. Varsinkin olisi luotava ympäristö, joka saa yrittäjät panostamaan kasvuun ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Mitä käytännön edellytyksiin, esimerkiksi kuituverkostoon, tulee, olemme jo hyvällä tasolla kansallisesti.
Uskotko, että saaren keskusteluilmapiiri voi pelottaa potentiaalisia sisäänmuuttajia?
– Yhteiskunta kaipaa keskustelua. Kun kyse on politiikasta, eri mielipiteet kuuluvat asiaan. Toki asioista on oltu kovasti eri mieltä aina kuntaliitoksesta alkaen, niin maantieteellisesti kuin poliittisesti. Tietenkin meidän kaikkien kuuluisi yhdessä uurastaa koko saaren puolesta. Kannattaa muistaa, että saaren eri osat täydentävät toisiaan omilla vahvuuksillaan. Mitä keskusteluilmapiiriin tulee uskon, että olemme jo yhteistyön kannalla. Välillä eteneminen vaan vaatii niin paljon kärsivällisyyttä, että keskustelu muuttuu kiihkeäksi.
Ovatko asenteet yrittäjyyteen tarpeeksi myönteisiä?
– Suhtautuminen yrittäjyyteen on koko ajan muuttunut myönteisemmäksi. Paikkakunnalla perustetaan paljon uusia yrityksiä. Suureksi osaksi syynä on, että yrityksen perustaminen on ainoa tapa elättää itseään, mikäli tänne haluaa jäädä. Ei ole kulunut paljonkaan aikaa siitä, kun halukkaat löysivät työpaikan lukko- tai terästehtaalta. Oli jopa tavallista, että heti opintojen jälkeen pääsi töihin ja saattoi työskennellä samassa työpaikassa eläköitymiseensä asti. Tehtaat ovat poissa ja ymmärrämme, etteivät pienet yritykset uhkaa ketään.
Suurin osa potentiaalisista sisäänmuuttajista on luultavasti suomenkielisiä. Mitä hyvää saarelle koituu elävästä kaksikielisyydestä?
– Ensinnäkin minusta on tärkeää, että kieliryhmät elävät saarella sovussa. Mielenkiintoista on, että yhteydet ruotsin- ja suomenkielisten päiväkotilasten välillä syntyvät spontaanisti ja luonnollisesti. Kun lapset menevät kouluun, he jakautuvat eri ryhmiin. Tämä ei ole hyödyksi saarelle eikä sen kehitykselle.
– Suomenkielinen perhe, joka pohtii muuttaisiko saarelle, varmasti tarkistaa, voivatko lapset käydä lukion paikkakunnalla. Suomenkielisen lukion aikaansaaminen lienee hankalaa, mutta ehkä voitaisiin kokeilla kaksikielistä lukiota? Ellei sekään käy päinsä, ainakin bussien aikataulut voitaisiin laatia siten, että ne paremmin palvelisivat naapurikunnassa, Salossa (ja Salon Perniössä) opiskelevia nuoria. Näin nuoretkin voisivat asua pidempään paikkakunnallamme, parhaaassa tapauksessa jopa voisivat jäädä tänne asumaan.
– Käytännön kaksikielisyys? Minulle se tarkoittaa sellaista kaksikielisyyttä, että kummatkin osaavat sen verran toistensa kieltä, että he pystyvät kommunikoimaan. Ilmoituslehden kustantamo on pitkään uurastanut kaksikeilisyyden puolesta julkaisemalla lehtensä kahdella kielellä. Tarkoitus on selkeä: haluamme palvella lukijoita huolimatta heidän äidinkielestään.
– Mitä ruotsinkieleen tulee, on tärkeä vaalia paikkakunnan kouluja, Axxell Brusaby, ja lukio mukaanlukien. Vaihtoehtona on yhteiskunta ilman nuoria. Se olisi köyhä. Urheilu- ja kulttuuuriyhdistyksetkin kaipaavat nuoria, niin ruotsin- kuin suomenkielisiäkin.
– Jotta saari olisi houkutteleva tarvitsemme paljon erilaista kulttuuritarjontaa ja urheilu- sekä muita aktiviteettejä. Suuret festivaalit ja tapahtumat toimivat tärkeinä tutumistilaisuuksina uusille kävijöille. Tapahtumat nostavat seudun esille niin alueellisesti kuin - parhaassa tapauksessa - kansallisestikin. Kaksikielinen paikallislehti voi esittää aktiivista ja ainutlaatuista osaa kertomalla, mitä täällä tapahtuu. Olen itsekin osallistunut eri tapahtumien järjestämiseen ja uusien tapahtumien luomiseen.
Ahvenanmaalla on varustamoja ja Hangossa toimii uusi spa-hotelli. Tarvitsemmeko tämänkaltaisia suuria yrityksiä luodaksemme uusia työpaikkoja?
– Paikkakunta tarvitsee investointeja kaikilla osa-alueilla. Matkailu kaipaa lisää erilaisi majoituksia. Jos vertaamme itsemme esimerkiksi Lappiin, olemme matkailukohteena edelleen ihan pieniä. En tiedä, pitäisikö meidän kutsua tänne suuria ketjuja. Olen pitkään odottanut, että joku huomaisi meidän osamme saaistosta. Kuten tiedämme, Kemiönsaari ja Parainen eivät toistaiseksi ole kiinnostaneet suuria toimijoita. Paikallinen saaristoturismi on perustunut paikallisten yritysten investointeihin. Onneksi meillä on muutamia voimakkaita urakoitsijoita, jotka ovat saaneet suurta aikaan.
Text och foto: Sam Cygnel Käännös: Ingrid Sandman
Ilmoituslehden päätoimittaja ja toimitusjohtaja Michael Nurmi juhlii 50-vuotispäiväänsä tänään, perjantaina, tarjoamalla kakkukahvit toimituksessa klo 14-17.
Ovet ovat kaikille avoimet, niin lukijoille kuin yhteistyökumppaneille ja ystäville ja tutuille.
- Kaikki ovat tervetulleita! Juhlin työn merkeissä emmekä järjestä sen kummempaa ohjelmaa. Tapaan mielelläni tuttuja ja uusia ihmisiä, Nurmi sanoo.
Kemiönsaaren 95-vuotiaassa paikallislehdessä on hiljattain tapahtunut osittainen sukupolvenvaihdos. Lindströmin perhe, joka on ollut Ilmoituslehden omistajana yli viisikymmentä vuotta on viimeisten kahden vuoden aikana, erilaisten järjestelyjen kautta, vähentänyt osakeomistuksiaan.
Toimitusjohtaja ja lehden päätoimittaja Michael Nurmi on nyt Förlags Ab Lindan Kustannus Oy:n suurin osakkeenomistaja hallussaan puolet osakkeista. Loput osakkeista jäävät vielä Lindströmin perheen hallintaan.
– Lindströmin sisarukset ovat hallitusti vähentäneet omistustaan parin viime vuoden aikana, kertoo Folke Lindström. Mielestämme on erityisen tärkeää että paikallislehti pysyy paikallisen omistajan hallussa, ja Michael on omalla lähes neljäntoista vuoden panoksellaan osoittautunut oikeaksi henkilöksi Ilmoituslehden omistajaksi. Hänellähän on aito kiinnostus Kemiönsaarta kohtaan.
– Paikallislehdellä on hyvin merkittävä ja näkyvä rooli yhteiskunnassa, joten vastuu on suuri. Ennen luultiin että pankeilla ja postillakin oli samantapainen rooli, mutta näin näköjään ei ollutkaan, huokaa Lindström.
Nurmi tähdentää, että hän pääomistajana tulee jatkamaan työtä paikallisuuden puolesta sekä sisällöllisesti lehdessä, että omistajayhtiön toiminnassa.
– Laajennamme mieluusti toimintaamme yrityskauppojen kautta. Pari vuotta sitten siirryimme osakkaiksi kirjanpitotoimisto Saldaressa, ja tulemme vastedeskin olemaan avoimia uusille kohteille sopivan paikan tullen. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta paikallisella omistajuudella pystytään varmistamaan, että työpaikat pysyvät saarella tai että uusia luodaan.
Yhtiön hallitus jatkaa
Kauppaneuvos Folke Lindström jatkaa toistaiseksi kustannusyhtiön hallituksen puheenjohtajana, muut jäsenet ovat Michael Nurmi, Claus Lindström ja Mathias Lindström. Kustannusyhtiö Lindanissa on neljä vaktituista työntekijää mutta sen lisäksi useita freelansereita ja erilaisissa projekteissa työskenteleviä. Kustannusyhtiön ei ole koskaan tarvinnut näyttää miinusmerkkisiä tuloksia, vaikkakin ala on elänyt ja elää vaikeita aikoja.
– On tärkeää sopeutua nykytilanteeseen ja pitää kulut kurissa, siinähän Michael on ollut varsinainen mestari, myhäilee tyytyväinen hallituksen puheenjohtaja joka myöskin luopui osasta osakkeistaan.
Ilmoituslehden kokonaislevikki, paperilehtenä ja digilehtenä, oli vuodenvaihteessa 4525. Yhtiö on velaton ja vakavaraisuusaste on korkea. (Abl)
Saarta edustamassa. Viime vuonna Kemiönsaaren matkailuyrittäjät pääsivät kertomaan saaresta ja sen tarjonnasta.
Helsingin messukeskuksessa viikonloppuna järjestettäviltä matkamessuilta löytyy inspiraatiota matkoihin niin kotimaassa kuin kauas muihin maihin. Messun teemana on kestävä ja vastuullinen matkustaminen.
- Teema soveltuu hienosti Kemiönsaaren pienimuotoiseen matkailuun ja lähiruokatuottajiin, sanoo matkailupäälikkö Benjamin Donner.
Hän esittelee Bengtskärin hienon pienoismallin, joka voi toimia keskustelun avaajana ja huomiota kiinnittävänä yksityiskohtana.
Messuilla esiintyvät paikalliset yritykset ovat Kasnäsin kylpylähotelli, Wilson Charter, joka myös edustaa Bengtskäriä ja Rosalan Viikinkikeskusta, Taalintehtaan Ruukinkylä, joka on Dalsbruk 2020:n puitteissa käytävä paikallisten yritysten yhteistyö, sekä Storfinnhova Gård.
Messuilla voi myös tutustua Kemiönsaaren paikallisiin lähiruokaherkkuihin ja käsityötuotteisiin. Paikallisten oppaiden kanssa voi keskustella. Ilmoituslehtikin osallistuu jakamalla messulehteään messuvieraille. Messulehdestä löytyy vihjeitä saaren ja saaristo-osan vierailijoille sekä karttoja ja tietoja tulevista tapahtumista.
Messut ovat yleisölle auki perjantaista sunnuntaihin. (SC/IS)
Infoa matkamessuista: https://matka.messukeskus.com/?gclid=Cj0KCQiAjfvwBRCkARIsAIqSWlMP3k0tthJrocyHzMP4X44HqGXBkf2Di220kvSsmCWPmMkaAW_e3HgaAl14EALw_wcB
Lue Ilmoituslehden messunumero: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/canews/14.1.2020/234729.html
Peter Nabb ja Ann Laurén omakotiyhdistyksestä toivovat, että yhdistyksen uusi nimi on kaikkien saarelaisten mieleen.
Dragsfjärdin 0makotiyhdistys on toiminut 55 vuotta. Nyt se on vaihtanut nimensä Egnahemsföreningen på Kimitoön rf:ksi. Ann Laurén yhdistyksestä kertoo, että uusi nimi paremmin kertoo yhdistyksen toimialueesta.
- Olemme jo tätä ennen palvelleet muitakin kuin Dragsfjärdissä asuvia, sekä saaremme mantereella että saaristo-osassa. Uusi nimi on vanhaa parempi. On tuntunut hieman kiusalliselta, kun olemme Västanfjärdissä ja Kemiössä kampanjoineet uusien jäsenten saamiseksi.
Yhdistyksen piirissäkin on jo pitkään mielletty saari kokonaisuudeksi.
- Puheenjohtaja Peter Nabb on Västanfjärdistä ja hallituksen jäseniä on Björkbodasta, Dragsfjärdin kirkonkylästä ja Taalintehtaalta. Talkkari-koordinaattori asuu Kemiössä, Laurén kertoo lisäten, että nyt kaikki saaren asukkaat voivat tuntea, että yhdistys on heidän ja kynnys jäsenyyteen on entistäkin matalampi.
TALKKARIN palvelut jatkuvat tänä vuonna; yhdistys saa taloudellista tukea talkkarin palkkaamiselle kahdeksaksi kuukaudeksi neljän kuukauden pidennysmahdollisuudella.
- Luultavasti päämääränämme on palkkaamisen pidennys alusta saakka: jäsenet ovat oppineet hyödyntämään talkkarin palveluita. Vuonna 2018 talkkarilla oli 198 toimeksiantoa. Viime vuonna niitä oli jo 500. On uskottavaakin uskottavampaa, että talkkaria käytetään vähintään yhtä paljon tänäkin vuonna.
Talkkarin palveluja, arkisia huoltotehtäviä, pääsevät edullisesti käyttämään yhdistyksen jäsenet liikkuvan talkkarin kautta.
Text: Sam Cygnel Käännös: Ingrid Sandman, arkivfoto/arkistokuva