Omenapäivät järjestetään neljättätoista kertaa.

Omenat ovat pääosassa lauantaina, kun Söderlångvik Gårdissa vietetään sadonkorjuujuhla Omenapäivää. Samalla tarjolla on paljon hyvää ja hauskaa ohjelmaa koko perheelle. Neljättätoista kertaa järjestettävän tapahtuman perimmäisenä tausta-ajatuksena on lisätä terveellisen hedelmän arvostusta.

– Hienoja kotimaisia omenoitamme on syytä juhlia vuosittain, innostuu Söderlångvikin kartanon puutarhuri Karin Arfman. Hän lupaa yleisölle maistiaisiksi lähes kymmentä omenalajiketta sekä vinkkejä eri lajien käyttötarkoituksiin.

Pomologi Leif Blomqvist vastaa omenapuihin liittyviin kysymyksiin Omenapäivän aikana. Ihmisillä on mahdollisuus esittää oman puutarhan omenapuihin liittyviä kysymyksiä. Askarruttavasta omenapuusta voi ottaa mukaan vaikkapa hedelmän helpottamaan kysymyksen selvittämisessä, Arfman vinkkaa.

OMENAPÄIVÄN perinteisiin on jo muutaman vuoden ajan kuulunut aihepiiriin ja kartanon puistoon istuva taideteos. Tänä vuonna kuva- ja yhteisötaiteilija Sara Ilveskorven teos Hanami – Kauniita ajatuksia saa alkunsa Omenapäivänä. Hanami on japania ja tarkoittaa ”kukkien katselemista”, kertoo ohjelma-assistentti Kerttu Raittila. Taideteos on interaktiivinen ja pitkäaikainen. Omenapäivän kävijät saavat istuttaa kukin oman kukkasipulinsa kauniiseen omenakukan muotoiseen muodostelmaan. Istutetuille sipuleille toivotetaan hyviä ajatuksia, joiden tarkoitus on suosia sekä istuttajaa että tulevaa kukkaa.

MUSIIKKIA on tarjolla koko iltapäivän ajan. Aarne Alligaattori -ryhmän lastenkonsertin lisäksi musiikista vastaavat paikalliset orkesterit KIBB:n (Kimito Island Big Band) klo 12–13 sekä Kake & Co klo 13–14.

Kävijät voivat maksutta osallistua ratsastukseen, traktorisafariin, taidetyöpajaan tai seurata kun arboristi Antti Erola demonstroi yleisölle puunhoidollisia toimenpiteitä. Hedda Kainz kertoo uudesta kirjastaan Stanna en stund i Kärra.  Omenien lisäksi kävijöiden on mahdollista ostaa mukaansa paikallisia herkkuja sekä käsitöitä.

MUSEOLLA on meneillään mittava peruskorjaus, eikä se siksi ole avoinna. Yleisön on kuitenkin mahdollista tutustua remontin eri vaiheisiin opastetulla kierroksella, jonka vetää projektinjohtaja ja -valvoja Lilian Karlsson ruotsiksi klo 11.30 sekä tuntia myöhemmin suomeksi, vinkkaa tilanhoitaja Mikael Jensen. (Abl)

Pasi Tamminen myt  Max Andessonin mielestä kiinteistö sopisi parhaiten venealan yrittäjälle, mieluiten tavalla, jolla alue hyödyttäisi yleisöäkin. Västanfjärdin Kylätoimikunnan suunnitelman mukaan aluetta voitaisiin kehittää merelliseksi keskukseksi.

Bed and breakfast Kansakoulun hallinnoija Pasi Tamminen luopuu Kalkholmenin telakka- ja kahvilarakennuksista. Erään mahdollisen ostajan kanssa on jo keskusteltu. Nyt kiinteistö myydään kiinteistönvälittäjän toimesta. Tammisen mukaan ei ole ollut puhetta siitä, että kiinteistön Tammiselle ja hänen vaimolleen myynyt kunta lunastaisi kiinteistöä. 

Hän kertoo, että neuvottelut ensimmäisen ostamisesta kiinnostuneen kanssa  oli jo edennyt, mutta hintatarjous oli niin alhainen, ettei kauppaa syntynyt. 

Kansakoulua ja Kalkholmenin kiinteistöä pyörittää sama yhtiö. Tamminen selittää, että Kalkholmenista on tullut rasita Kansakoululle.

- Siksi haluamme myydä kiinteistön. Kalkholmenin kahvilassa kävi vain puolet edelliskesän asikakasmääristä. Suunnittelemamme ginitislaamo ei käynnistynyt useistakin syistä. Minkä olemme ansainneet Kansakoulun avulla on mennyt Kalkholmenin menojen maksamiseen.

Tamminen sanoo, että kohtuullinen hinta Kalkholmenista riittää kattamaan Kansakoulu -yhtiön velat. Turun Sanomat raportoi tällä viikolla, että yhtiöllä on maksamattomia laskuja. Suurin yksittäinen lasku on 8 500 euroa.

KESÄ on muuten sujunut hienosti Kansakoulussa. Tamminen kertoo, että ruokailijoita oli tiistaina 43, mikä on ihan hyvä määrä. Majoitus on ollut täynnä yli 40 vuorokautta. Kesäkuukausien kasvuluvut  osoittavat n. 30 % joka kuukautena. 

- Mielestämme Kansakoulu purjehtii myötätuulessa.

Hän lisää, että Kansakoulu alusta saakka on tuottanut plusmerkkisiä tilinpäätöksiä.

KALKHOLMENIN kiinteistö sijaitsee otollisella paikalla rannalla. Se lienee houkutteleva useiltakin toimintoja harjoittaville. Västanfjärdin Kylätoimikunnan, pian kuntaliitoksen jälkeen laatiman kyläsuunnitelman, mukaan aluetta voitaisiin kehittää paikkakuntalaisten ja matkailijoiden merelliseksi keskukseksi. Kunnan asemakaavassa suurin osa kiinteistöstä sijaitsee toimintarakennuksille merkatulla alueella. Kaavan mukaan alue soveltuu yritystoiminnalle (toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset tai niiden yhdistelmille - kunhan ne eivät tuota ympäristöongelmia – sekä palvelutoimintaan).

 

”Sopii veneisiin liittyvään toimintaan”

 

Västanfjärdin kylätoimikunnan puheenjohtaja Max Anderssonin mielestä Tammisen kiinteistö sopisi parhaiten venealan yrittäjälle, mieluiten tavalla, jolla alue hyödyttäisi yleisöäkin.

- On hyvä katsoa aluetta kokonaisuutena siten, että Tammisen omistama kiinteistö tulisi osaksi tulevaisuudessa kehitettävää vierasvenesatamaa. Olemassa olevat laiturit voitaisiin vuokrata vierasvenesataman isännälle. Jo nyt on olemassa asuntovaunuparkki ym. Uskon, että monet paikkakuntalaiset ja kesävieraat olisivat tyytyväisiä Kalkholmenillle saatavaan vierasvenesatamaan.

Andersson kertoo, ettei kylätoimikunta ole keskustellut kiinteistön myynnistä joskin huhut siitä ovat jo liikkuneet kylällä jonkin aikaa.

- Selvää on, ettei kylätoimikunalla ole resursseja ostaa kiinteistöä. Mutta toimikunta tietenkin mielellään osallistuu keskusteluihin ja antaa asiassa neuvoja.

 

Teksti: Sam Cygnel, Grafiikka ja kuva: arkisto, Käännös: IS

 

Bjärkas Golf kuuluu niihin yrityksiin saarella, jotka ovat asentaneet aurinkopaneelit. Bjärkaksen neljään rakennukseen on asennettu 236 paneelia, joiden yhteinen teho on 70 kWh.

Magnus Bergholm on jo pitkään ollut kiinnostunut energiaratkaisuista. Hän esittelee wattimittaria, josta voi seurata energiantuotantoa.

- On mielenkiintoista, että paneelit tuottavat sähköä vaikka aurinko ei paistaisi.

Osa energiasta varastoidaan jo pitkään tilalla olleeseen kuuden kuution tankkiin, osa johdetaan betonilattioiden lämpökaapeleihin. Bergholm kertoo, että energiantuotannosta suurin osa tarvitaan tilalla. Oikein aurinkoisina päivinä ylimääräistä energiaa ehkä joudutaan myymään vaikka myynti ei taida olla kovin kannattavaa.

Energiaa tarvitaan mm tilan majoituksen ja ravintolatoiminnan jääkaappeja ja pakastearkkuja varten. Bergholm sanoo, että talous tietenkin on vaikuttanut paneelien hankintapäätökseen. On arvioitu, että panelit maksavat itsensä takaisin paljon ennen takuuajan umpeutumista. Talouden ohella ympäristönäkökantakin on tärkeä. 

- Meille ympäristöystävällinen ratkaisu on tärkeä. Toivottavasti vieraillemmekin.

Björkas Golfia hallinnoivat Fredrik ja Linda Bergholm. Kun Ilmoituslehti kävi, paikalla oli Fredrikin isä Magnus.

Teksti & kuva: Sam Cygnel/IS

Rohan Tallit tekee tämän kauden viimeisen esityksensä taistelukentällä klo 16. Esitys päättää Rohanin Juhana III:n ajan hevosturnajaisista kertovan shown, joka on kiertänyt eri maiden keskiaikatapahtumia tämän ja viime vuoden aikana. 

Taalintehtaalla esitettävä kokonaisuus sisältää aimo annoksen tulta ja dramatiikkaa, mutta myös todentuntuista ajankuvaa 1500-luvulta. Kaikki rekvisiitta vaatteita ja aseita myöten seuraa tarkasti yli 400-vuotiaita esikuviaan. Turnajaisesitys kuvaa Juhana III:n ajan hevosturnajaisia Turun linnan pihalla; osallistujien välisiä siteitä ja jännitteitä, itse tapahtumaa ja sen ilmapiiriä. Esityksen hahmot perustuvat sen ajan oikeisiin historiallisiin henkilöihin.

Rohan Tallien markkinointiteksti maalaa juonen tapahtumia seuraavasti: ”Eletään tuhatviisisataaluvun puoliväliä. Suomen herttuakunta hakee muotoaan. Kustaa Waasan poika herttua Juhana III puolisoineen hallitsee maata rautaisella otteella. Aatelisten takit kääntyilevät valtakunnan tuulien mukana. Kahakat ja ryöstöretket repivät herttuakuntaa Waasan veljesten taistellessa vallasta. Toisinaan on aika päästää hetkeksi irti kaunoista ja juhlia.

Helavalkeat yhdistävät kansan toivomaan parempaa huomista. On turnajaisten aika. Vuoron perään he heittävät henkensä toistensa käsiin, niin mittelöissä kuin kätketyssä rakkaudessa.”

 

JAAKKO NUOTIO Rohan Talleista kertoo, että turnajaisnäytöksen juonta on verrattain helppo seurata vaikka ollaankin taivasalla ja seisaalla. Näytös on otettu hyvin vastaan oikeastaan kaikkialla.

– Moni on kehunut esitystämme meidän tähän asti parhaaksi, joten fiilikset ovat hyvät.

Esityksen kesto on noin 50 minuuttia ja se sopii koko perheelle. Tapahtumalla on juontaja.

 

TURNAJAISESITYS on myös taistelutekniikaltaan autenttinen. Toisiaan vastaan mittelöivät ritarit ovat pukeutuneet haarniskoihin ja muihin keskiajan metallisiin suojavarusteisiin. Hevoset ovat luonnollisesti myös suojattu ja erikoiskoulutettu tilanteeseen. Ratsukot kiihdyttävät toisiaan kohti suoja-aitaa seuraten. Vauhtia on noin 80 km/h kun peitsi osuu vastapuoleen. Törmäys on sen verran voimakas, että peitsen puinen kärki hajoaa hyvästä osumasta.

 

ROHAN TALLIT on historialliseen ratsastukseen erikoistunut ratsutila Västanfjärdissä. Turnajaisesitysten lisäksi tila tarjoaa historiallisiin ratsastus- ja hevostaitoihin liittyvää opetusta. Toiminta perustuu historiallisiin lähteisiin ja omaan tutkimukseen.

Tila toimittaa ja kouluttaa hevosia, ratsastajia, stuntteja ja autenttisia varusteita TV- ja elokuvatuotantoihin.

Turnajaisesitykset uusitaan kahden vuoden välein, joten ensi vuonna yleisölle on tarjolla jotakin täysin uutta. Jaakko Nuotio ei vielä paljasta yksityiskohtia, mutta kertoo, että käsikirjoitusta hiotaan talven alla, aivan kuten temppujakin.

– Temput on käytävä läpi tarkkaan, ja kokeiltava mitkä niistä voidaan toteuttaa turvallisesti.

 

Lue lisää September Open tapahtumalehdessä.

 

Teksti: Sam Cygnel översättning: Ingrid Sandman foto/kuva: Rohan Tallit