Kirjailija Juha Ruusuvuori ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori keskustelevat uuden kirjansa teemoista Eija Sjöblomin sekä yleisön kanssa Taalintehtaan kirjastossa tiistaina 5.3. Ruusuvuoret julkaisivat vuoden alussa toisen yhteisen kirjansa Aavikkosutten veli. Kiitetyn edeltäjänsä Yksi näistä pienimmistä (2017) tavoin Lapponia-sarjan kakkososa elää arjen ajankohtaisten kysymysten pimeällä puolella.

Aavikkosutten veli vie lukijansa Kemiin, jossa raaka kaksoismurha järkyttää kaupunkia. Pariskunta käsittelee kirjassaan arjen pahuutta sekä syitä, jotka johtavat väkivaltaiseen lopputulokseen: molemmat arvostavat enemmän psykologisen jännityksen keinoja kuin raakuuksien yksityiskohtaista kuvailua.

Taalintehtaalla asuva Juha Ruusuvuori on palkittu kirjallisuuden ammattilainen, joka tunnetaan mm. romaaneistaan, sarjakuvistaan ja meriaiheisista teoksistaan.

Hyvä ystävä on sympaattinen ja rehellinen. Hän toivoo toisille parasta, on empaattinen ja ymmärtäväinen. Ystävään voi luottaa. Hän kuuntelee ja tukee. Hän lahjoittaa aikaansa muille ihmisille odottamatta vastapalveluksia. Sellainen ihminen on SPR:n Turunmaan piirin valitsema Vuoden ystävä Susan Holmberg Taalintehtaalta. Yllättynyt Holmberg ilahtui kuullessaan, että hänet on valittu. 

Tapasin Susanin kodissaan Nya Strandbyggningenissä. Talo sijaitsee meren tuntumassa. Ikkunoista avautuu näkymä Ruukinulapalle. Susan viihtyy todella kodissaan. Hän harrastaa valokuvausta ja meri kuuluu hänen suosikkiaiheisiinsa. Koti on viihtyisä. Kirjahyllyssä on hänen kahden poikansa sekä kahden lapsenlapsensa valokuvat. Lapsenlapset ovat hänelle hyvin tärkeitä. Hän haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa heidän seurassaan.

Susan on kotoisin Tenholasta. Siellä hän varttui vanhempiensa ja kahden siskonsa kanssa. Taalintehtaalle hän muutti vuonna 1986. Hänellä on sukujuuria täällä. Susan rakastaa kylää ja merellisyyttä. Hän työskenteli kotihoidon parissa vuoteen 2014 saakka. Silloin hän alkoi työskennellä Hannakodin päiväkeskuksessa. Kotonaan asuvat ikäihmiset pääsevät keskuksessa tapaamaan muutamia tunteja päivässä.  Susan on aina halunnut työskennellä ihmisten parissa. Työssään hän tapaa enimmäkseen ikäihmisiä, mutta hän pitää kaikenikäisistä riippumatta heidän kansallisuudestaan, ihonväristään tai uskonnostaan.

 

SUSAN ON ollut SPR:n aktiivijäsen kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on Dragsfjärdin osaston hallituksen jäsen. SPR:n jäseneksi hän liittyi tuttavan innoittamana. Susan pitää leipomisesta ja on toimittanut leivonnaisiaan useisiin myyntitapahtumiin. 

Kunnan päätettyä ottaa vastaan syyrialaisia kiintiöpakolaisia Susan kuului vapaaehtoisiin, jotka avustivat käytännön valmisteluissa jo ensimmäisten pakolaisten saapuessa vuonna 2016. Tämän jälkeen kuntaan on tullut lisää pakolaisia kahdesti, viimeksi kaksi perhettä kuluvan vuoden alussa.  Susan vastasi pakolaisten asuntoihin tarvittavista tavaroista. Tavaroiden keräyksessä avustivat toki useat vapaaehtoiset.

Susan kertoo pakolaisten avustamisen olevan hänelle sydämen asia. Hän ilahtuu kun näkee, miten kiitollisia ja iloisia ihmiset ovat hänen avustaan. Hän tapaa pohtia, että muilta puuttuu paljon sellaista, mitä itsellä on. Pakolaisten asetettua Taalintehtaalle hän on edelleen avustanut heitä monissakin käytännön asioissa. Hän on tutustunut lähemmin useisiin pakolaisperheisiin ja saanut paljon uusia ystäviä. Yhteisen kielen puuttuessa välillä ei ole ihan helppoa.

- Puhelimen kielisovelluksen sekä kehon kielen avulla pärjää aika pitkälle, hän toteaa nauraen.

 

NAUTTIESSAMME Susanin kotitekoista piirakkaa juttelemme ystävistä. Susanin mielestä ystävän kuuluu olla kiltti ja ystävällinen. Ystävän on oltava läsnä niin ilossa kuin surussakin. Kaikki kaipaavat ihmistä, jonka kanssa jutella, jolle uskoutua, kun tarvitsee tukea. 

Ystävänpäiväksi hän on lähettänyt ystävilleen kortteja. Mitä lahjoihin tulee, hän suosii vaatimattomia ja henkilökohtaisia lahjoja, niin annnettaviksi kuin saataviksi. Ajatus on lahjan arvoa tärkeämpi.

Ystävänpäivänä hän käy töissä; illalla ehkä vierailee jonkun ystävänsä luona. Susan kehottaa ihmisiä, jotka haluavat panostaa kanssaihimisiinsä, liittymään johonkin yhdistykseen tai vaikkapa tiedustella seurakunnalta, miten sen työssä voisi auttaa. Yhteiskunnassamme on paljon yksinäisiä ihmisiä. Rakkauden teot lisäävät hyvinvointia.  Jokainen voi toimia ystävänä.

Viime vuoden yhteisvastuukonsertti onnistui hyvin: konsertissa esiintyivät useat artistit ja se keräsi suuren yleisönkin. Kemiönsaaren seurakunta järjestää siksi samantapaisen konsertin Taalintehtaan Ruukinhallissa sunnuntaina helmikuun 10. päivänä klo 14. 

Viime vuonna esiintyneiden artistien lisäksi kuulemme uusiakin artisteja. Baltic Gospel Singers, Dalsbruks Dragspelsklubb & Prima Donnor, Dalsbruks skolan kouluorkesteri, Dragsfjärdin kappeliseurakunnan lapsikuoro ja -orkesteri, Kake & Co, seurakunnan kuorolaisia, Tupa’s Secret, Ralf Eriksson & Philip Hedlund duo, Sara Nyqvist, Stina Ekroos-Westerlund & Henrik Lindholm duo ja Kimito Island Big Band esittävät monenlaista musiikkia.

Juontajina toimivat televisiosta tuttu artisti Thomas Lundin sekä kirkkoherra Katarina Dahlqvist.

Kahvitarjoilu ja lapsille askartelunurkkaus. Lipputulot yhteisvastuukeräykseen. 

 

ABL/IS, Arkivfoto/Maria Manelius

Hoivapalveluyhtiö Attendo on vuokralla Koulutue 12:a tiloissa.

Saaren vanhustenhuoltoa ja Almakotia koskevassa keskustelussa on nostettu esiin mahdollisuus, että kunta tai muu taho voisi vuokrata tai ostaa joko Attendon tai Esperin hiljattain valmistuneet kiinteistöt, jotta Almakodin toiminta voitaisiin muuttaa sinne. Attendo toimii Koulutie 12:a ja Esperi Mestaritie 18:a. Attendon kiinteistön omistaa Titanium Rahastoyhtiö Oy ja Esperin Pohjoismaiden Hoivatalot Oy. Kysyimme yhtiöiltä, jos vuokraus tai myynti voisi tulla kyseeseen. Titanium Rahastoyhtiö vastasi. Pohjoismaiden Hoivatalot näkee, ettei julkinen foorumi ole oikea paikka liikeasioihin liittyvälle keskustelulle.

 

Koulutie 12 vuokrattu – uudelleenneuvottelu edellyttäisi vuokralaisen suostumusta

Attendon tilat omistava Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistö on vuokrannut Koulutie 12:a kiinteistön hoivapalveluyhtiölle pitkäaikaisella sopimuksella.

Sijoitusrahaston toimitusjohtaja Tommi Santanen kertoo, että rahaston strategiana on omistaa ja vuokrata sekä joskus myydä kiinteistöjä.

– Näistä kuitenkin pitää neuvotella aina aivan erikseen ja tässäkin tapauksessa se edellyttäisi ns. kolmikantaa. Teknisesti kolmannelle osapuolelle vuokraaminen tai myyminen olisi mahdollinen muiden edellytysten toteutuessa, Santanen sanoo.

Hän lisää, että sijoitusrahastolla ei siten ole tarvetta toistaiseksi tehdä välttämättä mitään eikä oikeastaan edes voisi tehdä, koska tilat on vuokrattu Attendolle.

Teksti ja kuva: Sam Cygnel

Kyllähän sinä sen aavistit? Että Riitta Wuorio-Bäck voittaa MTV3:en Koko Suomi leipoo -kilpailun. Näinhän kävikin. Finaali lähetettiin maanantai-iltana, mutta sen näki netistä ja edellisenä yönä.

Kun uutinen tuli julki, monet halusivat onnitella voittajaa eri tavoin: kukkia, shampanjaa, lahjoja ja tekstiviestejä saapui tulvimalla. Monet ovat seuranneet jokaista ohjelmaa. Ilmoituslehden Facebooksivullakin asia huomioitiin ja keräsi yli 500 tykkäystä.

Ohjelma koostui kymmenestä osiosta. Siihen osallistui alussa kaksitoista leipojaa. Yksi kerrallaan heitä karsittiin kunnes ei ollut kuin kolme jäljellä. Finaalin ensimmäinen tehtävä oli valmistaa kalakukko, toinen leipoa kolmessa tunnissa oma paraatikakku, kuten dripcake, teemana puutarha. Wuorio-Bäckin kakun raaka-aineille on kaikilla oma merkityksensä (ks artikkelin ohella olevaa ruutua!), mitä ei finaaliohjelman puitteissa kerrottu.

VOITTO oli varmistunut jo vuoden 2017 elokuussa, kun ohjelma nauhoitettiin. Salaisuuden pitäminen niin kauan ei ollut kivaa.

- Olinhan itse niin onnellinen, mutta sitä en voinut osoittaa kuin omalle perheelleni.

Kilpailun aikana hän oppi paljon, esimerkiksi kilpailuosioihin sisältyvää teknistä osaamista.

- Kilpailu on antanut minulle itseluotamusta. Se osoittaa, että pystyn tähän. Olen myös saanut paljon uusia ystäviä, jotka harrastavat leipomista. En ikinä unohda tuota kesää. Se oli sekä jännittävä että pelottava.

OMAN KAHVILAN avaaminen tiesi Wuorio-Bäckin unelmien täyttymistä. Kahvilan nimi on Cake my Way ja se toimii Kemiön Villa Landessa. Ensialkuun asiakkaita on ollut enemmän, mitä hän uskalsi toivoa ja tiskit ovat tyhjentyneet joka päivä.

- Eilen aloin tarjota kevyttä lounastakin. Tänään ruoka loppui tunnisssa, hän sanoi tiistaina.

 

Näin paraatikakun raaka-aineet liittyvät häneen omaan puutarhaansa:

Voikukkamarmelaadi:

Puutarhani kesän ensimmäinen kukka

Sitruuna: 

Sitruunaperhoset kuuluvat puutarhaani

Unikonsiemenet: 

Muurahaiset. Keskellä minun puutarhaa on muurahaiskeko josta en luovu, koska muurahaiset kuulemma pitää kärmeet loitolla.

Raparperihillo: 

4 vuoden odotuksen jälkeen oma raparperi antaa satoa.

Vihreä voikreemi:

Toivon että nurmikko pysyy vihreänä eikä kuivu.

Suklaa-/kahvikastike:

Kesäaamun kahvihetki puutarhassa.

Sokerilastu: 

Käsäsade. Ilman sitä kaikki puutarhassa kuivuu.

Ruusut:

Minun ensimmäinen ruusupensas jonka istutin puutarhaani muistoksi Koko Suomi leipoo-matkasta. Ruusun terälehdet tulen tulevaisuudessa käyttämään kakkujen koristelussa toivon mukaan omassa pienessä kahvilassa Kemiön keskustassa.

Kuivatut ruusun terälehdet: 

Nauti ruususta vuoden ympäri.

 

Text: EMILIA ÖRNMARK KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN foto: privat/kuva: yksityinen