Taaintehtaalla tapahtui viime viikolla työtapaturma. Byggiksen työntekijän silmään osui puunpalanen tippuvasta palkista. Voitaisiin uskoa, että onni onnettomuudessa olisi, että Taalintehtaan terveysasemalle ei ole kuin 100 metriä matkaa. Valitettavasti tästä ei tällä kertaa ollut hyötyä. Byggiksen Leif Nordgrenin mukaan terveysasemalla kieltäydyttiin ottamasta vastaan tapaturmapotilasta. Perusteena oli, että lääkärillä oli kiire. Käskettiin jatkaa matkaa Kemiön terveysasemalle. Siellä potilas joutui odottamaan melkein kaksi tuntia, minkä jälkeen hän sai lähetteen TYK:siin. Nordgrenin mukaan vammasta huolehdittiin joustavasti ja huolellisesti Turussa.

- Minkälainen sairaanhoito meillä täällä saarella on? Miksi meillä on lääkäreitä, elleivät ota vastaan tapaturmapotilaita? Voiko heillä todella olla niin kova kiire? Nordgren kysyy.

Hän korostaa silti, että hän ei syytä terveysaseman henkilökuntaa vaan on katkera korkeamalla tasolla tehtyihin päätöksiin.

- Ruukkilaisena en ole tyytyväinen asioiden tilaan. Kaikki alkoi Taalintehtaalle lahjoitetun röntgenlaitteiston korvaamisesta uudella laitteistolla, joka asetettiin Kemiöön. Sen jälkeen kaikki on kehittynyt samaan suuntaan.

Nordgren kertoo samaan hengenvetoon, että hän on tyytymätön päätökseen, jonka mukaan Taalintehtaan asema pidetään suljettuna kaksi kuukautta kesällä. Silloinhan paikkakunnan väestömäärä on suurimmillaan. Nordgren on riippuvainen lähellä olevasta terveysasemasta vammaisen poikansa vuoksi. Kesä aiheuttaa ongelmia. Saadakseen pojan hoitoon tarvittavat tavarat hänen on toimitettava pitkä lista niistä etukäteen.

 

ILMOITUSLEHTI otti yhteyttä perusturvajohtaja Maria Walliniin sekä perusturvalautakunnan puheenjohtaja Niklas Guseffiin selvittääkseen syitä tapahtuneeseen. Kumpikaan ei tietenkään ota kantaa yksittäiseen tapaukseen. Asia kuitenkin on yhteydessä kunnan päätökseen, joka koskee terveysasemien erilaisia tehtäviä. Taalintehtaan asemalla on tarkoitus hoitaa ei-kiireellsisiä tapauksia ja Kemiön asema kiireellistä lääkärinhoitoa kaipaavia. Näin on jo toimittu muutaman vuoden aikana. Kemiössä on siis valmius hoitaa akuttitapauksia; Taalintehtan aseman vastaanotto on ajanvarausvastaanotto.

- Akuuttitapauksissa saattaa kaivata röntgeniä joka löytyy vain Kemiössä. Mikäli joutuu hakeutumaan erikossairaanhoitoon, Kemiöstä on lyhyempi matka, Wallin on sanonut Ilmoituslehden aiemmin julkaistussa artikkelissa.

Hän konkretisoi nyt, että Taalintehtaan henkilökunnan työpäivä usein on täyteen varattu. Työntekijöitä on niin vähän, että heillä todellakaan ei ole aikaa akuuttitapauksille.

Päätös asemien eri tehtävistä tehtiin muutamia vuosia sitten budjettia ja taloussuunnitelmaa käsiteltäessä. Tämä siis tietää, että kunnanhallituksen ja valtuuston edelliskauden poliitikot ovat hyväksyneet tämän päätöksen.

 

GUSEFFKIN sanoo, että linjanveto tässä tapauksessa on selkeä. Asukkaiden on kerta kaikkiaan ymmärrettävä, ettei akuuttia lääkärinhoitoa saa Taalintehtaan asemalla.

- Toki kaikilla on velvoite auttaa, jos joku on kuolemaisillaan. Mutta akuuttiapua tarvittaessa ei kannata hakeutua terveysasemalle. Mikäli jotakin sattuu, soitetaan ambulanssi. Ilman ajanvarausta ei pidä mennä Taalintehtaan terveysasemalle, Guseff sanoo.

 

Teksti: Emilia Örnmark, Foto: ABL-arkiv, Käännös: IS 

Åbo Svenska Teaterin ”Honey” lähtee kiertueelle ja saapuu lauantaina maaliskuun 24. pnä Taalintehtaan ”Talolle”. Esitys alkaa klo 15. Tove Appelgrenin kirjoittaman ja ohjaaman monologin esittää Kajsa Ek, joka nyt debytoi ÅST:ssa.

Ennenkuulumatonta on muun muassa, että nuori näyttelijä esittää peräti yhdeksää eri roolia. Päähenkilö Honeylla on neljä lasta kolmen eri miehen kanssa ja hankala suhde äitiinsä. Hän käy myös psykoterapeutin kuona ja kaipaa kahden ystävättärensä tukea. Vaikka ”Honey” kuvataankin feelgood -komediaksi ja yleisö pääsee tuon tuostakin nauramaan, näytelmä kuvaa mustan huumorin avulla sukulaisten ja yleensäkin ihmisten kanssakäymisen vaikeutta.

Ek tekee uskomattoman suorituksen. Hän pystyy antamaan uskottavuutta kaikille eri hahmoille puhutun ja kehon kielen avulla. Vuorosanat ovat oikeasta elämästä hyvinkin tuttuja. Näytelmän nuoret ja varttuneet hahmot ovat, karrikoinnista huolimatta, kuin oikeasta elämästä poimittuja.  

Text: Ingrid Sandman

Foto: pressbild/Pette Rissanen

Hasse Ginlund, Michael Nurmi ja Ole Sjöblom kuuluvat Siltajuoksun järjestäjiin.

Lövö Broloppet – Siltajuoksu on vuosittain järjestettävä puolimaraton Taalintehtaalta Kasnäsiin. Se juostiin ensimmäisen kerran Lövön uuden sillan kunniaksi vuonna 2011. Nyt kahdeksatta kertaa järjestettävä juoksutapahtuma on uudistumassa koko perheen kuntoilutapahtumaksi. Puolimaratonin lisäksi uutuutena on Siltakävely ja Nappulajuoksu.

Siltakävely on noin 13 km:n pituinen kuntokävely Söderlångvikintien ja Kasnäsintien risteyksestä Kasnäsiin. Osallistujille on järjestetty linja-autokuljetus Taalintehtaan urheilukentältä lähtöpaikalle ja takaisin Kasnäsista Taalintehtaalle.

Nappulajuoksu on leikkisä noin kilometrin pituinen kuntojuoksu alle 13-vuotiaille ja se juostaan Taalintehtaan urheilukentän alueella. Sekä Siltakävelyssä, että Nappulajuoksussa halutaan erityisesti painottaa liikkumisen iloa.

Siltajuoksutapahtuma starttaa Taalintehtaan urheilukentällä 16.6. klo 11.30. Tapahtuman järjestäjinä toimii Ilmoituslehti, Gymnastik- och Idrottsföreningen Jäntevä, Actiwell ja FC Boda r.f. yhteistyössä Kasnäsudden Ab:n/Hotel Kasnäsin kanssa. Ilmoittautuminen on auki netissä osoitteessa www.siltajuoksu.com.

Halusimme järjestää sellaisen tapahtuman, johon koko perheellä olisi mahdollisuus osallistua, Michael Nurmi Ilmoituslehdestä kertoo.

Viime vuosina osallistujamäärä on vähentynyt. Laskimme osallistumismaksuja, että kynnys tulla mukaan on mahdollisimman matala. Tämä on ainutlaatuinen tapahtuma, jossa pääsee nauttimaan hienosta ruukki- ja saaristomiljööstä liikunnan ohessa. Maaliin tultua pääsee suoraan pesulle kylpylään ja syömään. Sellainen ei ole kovin tavallista tällaisissa tapahtumissa.

Siltakävelyyn voi esimerkiksi haastaa kaverin mukaan, tai osallistua isommalla porukalla ja pukeutua vaikka jonkun teeman mukaan. Hauskaa saa olla. Tämä on ensimmäinen isompi tapahtuma saarella ennen kesäsesonkia ja sitä voisi oikeastaan pitää kesäkauden avauksena.

Ole Sjöblom Jäntevästä kertoo ilmoittautumisen tapahtuneen aiemmin aina sähköisesti.

Nyt haluamme antaa mahdollisuuden ilmoittautua myös paperilomakkeella Taalintehtaan pääsiäismarkkinoiden yhteydessä. Maksu tapahtuu käteisellä. Toivomme saavamme paljon paikallisia mukaan tapahtumaan.

 

Ilmoittautuminen ja lisäinfoa: www.siltajuoksu.com

Facebook: Broloppet-Siltajuoksu

www.siltajuoksu.com sivuston lisäksi Actiwell Kemiössä voi ilmoittautua

Actiwell gymissä Kemiössä voi nyt myös ilmoittautua Siltajuoksun kolmeen eri tapahtumaan. Maksu tapahtuu käteisellä, osallistumismaksut ovat ajallisesti porrastettuja, nyt 31.3 asti esim. Siltajuoksuun pääsee 45 eurolla ja Siltakävelyyn 20 eurolla, Nappulajuoksuun pääsee 10 eurolla. - Annamme myös mielellämme vinkkejä harjoitteluun, kertoo Peter Eggert.

Anne Barren mukaan hedelmä- ja vihannesosastolla menee melko paljon paperipusseja.

Kaikkihan ovat tietoisia, että muovijäte on suuri ongelma joka paikassa – muovia joutuu kaatopaikoille, vesistöihin ja meriin vahingoittaen eläimiä. Suomessa ”Muoviton maaliskuu” -kampanja on parhaillaan käynnissä. Kampanja kehottaa ihmisiä pärjäämään ilman kertakäyttömuovia kokonaisen kuukauden.

WWF:n ruotsinkielinen nettisivu kertoo, että meriin joutuu vuosittain kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Järjestön mukaan samaan tahtiin jatkaminen johtaa siihen, että merissä vuonna 2050, siis yhden sukupolven päästä, on enemmän muovia kuin kalaa.

Muovikassi on eräs roistoista. Suomen Luonnon mukaan maassamme käytetään vuosittain 300 miljoonaa muovikassia (hedelmäpusseja ei lasketaan tähän määrään). Meressä muovikassi ei hajoa kuin vasta 30 vuoden kuluessa. EU:n direktiivin mukaan meidän olisi vähennettävä muovikassien määrää 40:een/henkeä kohden vuoden 2025 loppuun mennessä.

 

S-RYHMÄN lehtitiedotteessa todetaan, että muovikassit kokevat Suomessa muutoksen aikaa. Ryhmän ruokakaupoissa hedelmä- ja vihannespussien käyttö laski viime vuonna viidenneksen. Asiakkaat ottivat 52 miljoonaa hedelmäpussia edellisvuotta vähemmän. Biologisesti hajoavien muovipussien käyttö kasvoi 20 prosenttia.

Ostoskassienkin kohdalla asiakkaiden käytöksessä nähdään muutosta. S-ryhmän asiakkaat ostivat biohajoavia pusseja 60 prosenttia edellisvuotta enemmän, paperikasseja 8 prosenttia enemmän.

Kauppapäällikkö Peter Fromholz Taalintehtaan Salessa ei ole huomannut muutosta viime vuonna.

- Toki joillakin asiakkailla on oma kassi mukanaan, mutta suurin osa ostaa kassin.

Hän on kuitenkin pannut merkille, että ympäristöystävällisiä paperi- ja kangaskasseja menee entistä enemmän. Taalintehtaan myymälässä on uutuus: polyesteriset hedelmäpussit, joita voi käyttää useita kertoja ja myöskin pestä. Fromholzin mukaan niiden menekki ei ole kovin suurta. Ehkä ne eivät ole vielä kokeneet läpimurtoa. Salen kassalla ei enää ole muovisia hedelmä- ja vihannespusseja.

 

KEMIÖN K-Supermarketissa muovikassien vuosimenekki on n. 100 000 kappaletta. Kauppias Tobias Eriksson kertoo, että niiden käyttö on vähenemässä. Asiakkaat siirtyvät yhä enemmän kestokasseihin, esim. paperisiin, jotka kelpaavat muuhunkin käyttöön. Vaihtoehtona ovat myös biohajoavat kassit.

Hän toteaa, että kassalla muovikasseja ostetaan eniten. Muut vaihtoehdot muodostavat hyvin pienen osan. Hän kertoo, että jotkut asiakkaat tulevat kauppaan oman korin tai kassin kanssa; suurin osa ei.

Jotkut puolustelevat muovikassiostamisensa sillä, että kassi hyödynnetään roskapussina. Eriksson korostaa, että roskakasseiksi tarkoitettuja kasseja on saatavana rullissa ja ne on tehty ohuemmasta muovista. Täten ne kuormittavat luontoa paksuja kasseja vähemmän.

- Roskakassi joka toisena päivänä maksaa euron kuukaudessa.

Kompassin asiakkaat tuntuvat olevan ympäristötietoisia tänä päivänä. Marita Raita esittelee tavaralaukkuaan ja kertoo, että hänellä on se mukanaan aina ostoksilla käydessään. Koska hän menee kauppaan pyörällä se on ainoa vaihtoehto.

Brita Funck ostaa muovikasseja aniharvoin. Hän on aikanaan hankkinut itselleen kestävät kassit ja niitä hän käyttää pitkään.

 

KOMPASSIN hedelmä- ja vihannesosastolta löytyy muovipussille vaihtoehto: paperipussi. Ennen muovisia hedelmäpusseja meni kassalla runsaasti.

Eriksson kertoo, että silloin hyvään palveluun katsottiin kuuluvan esim. pakasteiden tai suklaapatukoiden pakkaaminen pussiin. Tätä tapaa ei enää noudateta. Erikssonin mukaan se on Keskon linjan mukaista. Näin säästyy useita rullia viikottain.

Hedelmä- ja vihannesosastosta vastaava Anne Barre kertoo, että paperipussien menekki on melkein samansuuruista kuin muovipussien.

 

Teksti & kuva: EMILIA ÖRNMARK KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN

Artistit Thomas Lundin ja Calle Pettersson kutsuvat perjantaina naistenpäivän yhteislaulutilaisuuteen Taalintehtaan Bio Ponyyn. Laulut kertovat tavalla tai toisella naisista, kuten Evert Tauben Rosa, Carmencita ja Pepita aina Drömmen om Elin-, Jag vill vara din Margareta-, Proud Mary- ja Paul Ankan Diana- lauluun.

– Laulamme useimmiten kesäisiä yhteislauluja aurinkoisina ja vähemmän aurinkoisina kesäiltoina. Jouluna laulamme yhdessä perinteisiä joululauluja. Mutta laulammehan mielelläämme muinakin aikoina. Yhdessä laulaminenhan on silkkkaa lääkettä. Sitähän me taidammekin kaivata nykyisinä flunssa-aikoina, kun viime kesän vitamiinivarastot hupenevat kehossamme, artistit sanovat.

He korostavat, että miehetkin ovat hyvin tervetulleita. Heidän mielestään yhteislaulutilaisuus on mahdollisimman hyvä ja hauska tapa huomioida edellispäivänä vietettävää kansainvälistä naistenpäivää.

Yhteislaulu alkaa klo 19. Liput (20 euroa) ovelta.

 

Teksti ABL/IS, Kuva Mikko Puttonen

Markus Lindström työn touhussa.

Autoasi-korjaamo Kemiössä huomioi naisia 8.3. vietettävän kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi lauantaina 3.3. klo 10-14. Tapahtumassa on mm. erikoistarjouksia ja yllätyslahja kaikille naisasiakkaille. Arvonnassa on mahdollisuus voittaa klassinen kasvohoito Kauneushoitola Uniikkiin.

Rasmus Näsman kertoo idean tapahtumaan tulleen opintojensa kautta.

Opiskelen Autoasin kautta merkonomiksi. Saimme koulusta tehtävän, johon pitää sisältyä tapahtuman suunnittelu, markkinointi ja toteutus. Samassa koulussa on myös toinen Autoasin työntekijä Joensuusta. Hän kertoi, että he olivat järjestäneet siellä tällaisen tapahtuman. Mielestäni se kuulosti hyvältä idealta ja halusin toteuttaa samanlaisen täällä.

Naistenpäivä sattui sopivasti ajankohtaan. Moni nainen tuntuu vieroksuvan korjaamoalaa. Ajattelin, että näin päästään vähän lähemmäs asiakasta. Toivon, että mahdollisimman moni tulisi rohkeasti tänne tutustumaan paikkaan ja toimintaamme.

 

Teksti ja kuva: Kati Lönnqvist