Kevätrieha on uusi ja kunnianhimoinen tapahtuma, joka järjestetään Kemiössä lauantaina 18. huhtikuuta. Useat Kemiön yhdistykset – Folkhälsan, Kemiön nuorisoseura, Kemiön keskustan kyläyhdistys, VPK, Lions ja muut – tekevät yhteistyötä tapahtuman toteuttamiseksi, kuten Ilmoituslehti kirjoitti aiemmin tänä vuonna.

Jill Karlsson, Kemiön keskustan kylätoimikunta, kertoo, että tivoli, joka järjestetään tapahtuman yhteydessä, on avoinna kello 10–18. Tori ja takakonttikirppis ovat avoinna kello 10–16.

Pienemmille lapsille on karuselli, toimintarata ja pomppulinna.

Hän lisää, että hieman vanhemmille lapsille on tarjolla benjihyppelytrampoliini. Seikkailunhaluisille on rodeohärkä.

– Tivolissa on myös myynnissä popcornia ja hattaraa. Lisäksi tarjolla on pientä syötävää, Karlsson sanoo.

Ne, jotka haluavat myydä tuotteita takakonttikirppiksellä, voivat vielä ilmoittautua tapahtumaan kunnan tapahtumakalenterin kautta. Ilmoittautumislinkki löytyy kalenterista.

Kevätriehan aikana Kemiön VPK järjestää toimintaradan. Lions myy ilmapalloja. Kimitoöns gymnasium-lukion toisen vuosikurssin opiskelijat ovat myös yhteistyökumppanina. 

TEKSTI: John Illman

Kemiönsaarella mäkihyppy ei ole kovin suosittu laji, mutta Gammelbyssä asuva Aaro Storberg on innostunut lajista tosissaan. Storberg, joka on 11-vuotias ja käy koulua Amosparkens skolassa, on harrastanut mäkihyppyä jo usean vuoden ajan ja voittanut useita mitaleja.

Storbergin kiinnostus lajiin heräsi sen jälkeen, kun hän näki kilpailun televisiossa.

– Puhuin lajista vanhempieni kanssa, ja he kysyivät sitten, haluaisinko itse kokeilla sitä. Halusin.

Osallistuttuaan niin sanottuun mäkikouluun Storberg liittyi seuraan Paimion Urheilijat. Siellä hän harjoittelee yhdessä 15–20 muun juniorin kanssa kaksi tai kolme kertaa viikossa.

Mäkihyppy ei ole ainoa laji, jota Storberg harrastaa. Hän menestyy myös maastohiihdossa. Kun nämä lajit yhdistetään samassa kilpailussa, sitä kutsutaan yhdistetyksi.

Storbergin mielestä on mukavaa harjoitella yhdessä muiden kanssa Paimiossa ja osallistua kilpailuihin.

– Mäkihyppykilpailuissa tapaa myös muita osallistujia eri puolilta Suomea.

Storberg on vuosien varrella kilpaillut esimerkiksi Rovaniemellä, Kiteellä, Lahdessa ja Taivalkoskella. Kiireisimpinä aikoina hän kilpailee joka toinen viikko ja osallistuu noin 20 kilpailuun vuodessa.

Yksi esimerkki Storbergin menestyksestä on hänen viides sijansa Hopeasompa-kilpailussa Kiteellä helmikuun lopussa. Samassa kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi yhdistetyssä.

Paimion harjoituksissa ryhmä keskittyy paljon hyppäämiseen ja hiihtämiseen. Storberg hiihtää usein Paipin hiihtotunnelissa. Mäkihyppyä hän harjoittelee ympäri vuoden, koska Paimion hyppyrimäki on muovipinnoitettu.

Sellaiselle, joka ei ole koskaan hypännyt mäkeä, hyppy voi tuntua hyvin jännittävältä, sillä hyppääjä on korkealla.

– Kyllähän se voi tuntua jännittävältä, kun istuu lähtöpuomilla. Mutta kun vain keskittyy, kaikki menee hyvin. On paljon pieniä yksityiskohtia, joiden täytyy onnistua, jotta hyppy olisi hyvä. Vaikeinta on tietää tarkalleen, milloin pitää laskeutua, ettei laskeudu liian aikaisin tai liian myöhään, sanoo Aaro Storberg.

TEKSTI & KUVA: John Illman

Espanjansiruetana on vahingollinen vieraslaji, joka on tullut Suomeen ulkomaisten taimien mukana. Kemiönsaarella se on levinnyt mm. Vretaan ja on ongelma varsinkin Sagalundin ulkoilmamuseolle. Nyt käynnistyy projekti, jonka avulla etana pyritään hävittämään. Se ei ole helppoa koska etana lisääntyy ennätysnopeasti. Se saattaa munia 600 munaa kesän aikana.

Viime viikolla Sagalundgårdeniin kokoonnuttiin kuuntelemaan Fiskarsin museon Anna Kamaraa. Hänellä on paljon kokemusta siitä, miten asukkaat ja kolmas sektori yhdessä voivat kerätä ja hävittää etanoita, jotka ovat monella tavoin haitaksi ympäristölle.

Siruetanan erottaa omista, hyödyllisistä etanoistamme sen värin avulla. Se poikkeaa muista etanoista yksivärisen ruskeana ja sen lima on väritön. Se talvehtii maan alla ja herää, kun plusasteita on muutama. Se on kaksineuvoinen ja munasta kehittyy etana neljässä viikossa.

– Pilaa sen elinympäristö! Se pitää kosteasta, joten kasvimaata ei kannata kastella turhaan. Etanoita voi houkutella pressun alle, jonne ne hakeutuvat piiloon auringonpaisteelta, tai olutansalla. Etana tapetaan vaikkapa saksilla leikkaamalla, kiehuvan kuumalla vedellä tai pakasteeseen laittamalla. Myrkkyä kannattaa välttää koska se tappaa hyödyllisetkin eliöt ja saattaa joutua veteen, Kamara neuvoi.

Fiskarsissa on kokeiltu tapaa, josta on ollut iloa monille: joukko ankkoja, jotka mielellään syövät etanoita. Olisiko se Sagalundin kohdalla toteutettavissa oleva menetelmä? Museolle etanoiden hävittäminen on tosi tärkeää. Puisto istutuksineen on perua aina perustajan, Nils Oskar Janssonin ajalta ja sitä vaalitaan tärkeänä osana kokonaisuutta. Toki kaikki vretalaiset, joilla on puutarha, halutaan mukaan siruetanan hävittämiseen; viimeisinä vuosina etanoita on havaittu sadoittain.

TEKSTI & KUVA: Ingrid Sandman

Poliisi suunnittelee jopa 21 toimipisteen eli poliisiaseman sulkemista Suomessa, kertovat useat tiedotusvälineet.

Asia käy ilmi kirjeestä, jonka Poliisihallitus on lähettänyt poliisilaitoksille.

Sanomalehti Aamulehden tietojen mukaan muun muassa seuraavat poliisiasemat ovat lakkautusuhan alla: Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kemiönsaari, Kitee, Outokumpu, Laihia, Lapua, Sotkamo, Enontekiö ja Utsjoki.

Aamulehden mukaan Poliisihallitus perustelee suunnitelmiaan sillä, että Suomessa on viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittävää muuttoliikettä maaseudulta kasvukeskuksiin. Samalla harvaan asutut alueet ovat harventuneet entisestään.

Nykyinen poliisiasemien verkosto ei siksi vastaa tämän päivän eikä tulevaisuuden operatiivisen poliisitoiminnan tarpeita, Aamulehti kirjoittaa.

Tarkoituksena on keskittää poliisin toimintaa suurempiin yksiköihin niille alueille, joilla poliisin palvelujen kysyntä on suurinta, Aamulehti kertoo.

Poliisihallituksen kirjeen mukaan suunnitelma liittyy poliisiverkoston tarkasteluun, joka on tehty sisäministeriön johdolla vuosina 2022–2025. 

TEKSTI: John Illman

Västanfjärdin VPK on tärkeä yhdistys kunnassa. Vapaaehtoisten palokuntien keskeinen tehtävä on hälytyksiin lähteminen onnettomuus- ja hätätilanteissa. Toiminta on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkiä hälytyksiä – säännölliset harjoitukset ja ennaltaehkäisevä turvallisuustyö ovat keskeinen osa toimintaa.

Palokunnan päällikkö Robert Korsström ja puheenjohtaja Niklas Gustafsson toivovat nyt, että yhä useampi lähtisi mukaan toimintaan. Tällä hetkellä yhdistyksellä on hälytysosastossa kymmenkunta aktiivista, runsaat kymmenen junioria sekä 12 hengen veteraaniryhmä.

– Mutta tarvitsemme lisää aktiivisia, erityisesti hälytysosastoon, Gustafsson sanoo.

Yhdistys on pyrkinyt rekrytoimaan uusia jäseniä niin sanotun puskaradion kautta. Korsström kertoo, että VPK vierailee myös säännöllisesti Västanfjärds skola-koulussa ja päiväkoti Sofiassa kertomassa toiminnastaan.

Suurempi määrä aktiivisia mahdollistaa korkean palvelutason ylläpitämisen. Samalla alueella on tapahtunut muutoksia.

– Hyvinvointialue on hiljattain päättänyt yhteistyön useiden alueen vapaaehtoispalokuntien kanssa, Gustafsson kertoo.

Viime syksynä Varsinais-Suomen hyvinvointialue ilmoitti, että sopimuspalokuntaverkosto tarkistetaan. Tarkastelun jälkeen sopimukset irtisanottiin seitsemän VPK-yhdistyksen kanssa, kaikki Kemiönsaaren ulkopuolella.

Kemiönsaarella toimii viisi vapaaehtoista palokuntaa: Dragsfjärd, Hiittinen, Kemiö, Rosala ja Västanfjärd. Kaikilla on tärkeä tehtävä.

– Västanfjärd on laaja alue, johon kuuluu laaja saaristo, Gustafsson muistuttaa.

Yhdistyksellä on myös valmius merellisiin hälytystehtäviin. Muutama vuosi sitten pelastuslaitos hankki täysin uuden hälytysveneen muun muassa öljyntorjuntatehtäviä varten.

Samaan aikaan on tulossa muutoksia, jotka voivat tehdä toiminnasta entistä houkuttelevampaa. Västanfjärdin VPK saa uudet tilat.

Sirnäsintien varteen, lähelle yhdistystalo Vårdkasenia, rakennetaan uusi paloasema. Se on nykyistä asemaa suurempi ja tarkoituksenmukaisempi.

– Lammalan paloasema rakennettiin 1950-luvulla. Tarvitsemme nykyaikaiset tilat, jotka vastaavat tämän päivän kriteerit ja tarpeita, Korsström sanoo.

Hälytysosasto kokoontuvat paloasemalle joka torstai harjoittelemaan ja viettämään aikaa yhdessä. Asemalla on myös yhdistyksen omistama kuntosali.

Korsström toivoo, että erityisesti Pohjois-Västanfjärdin kylien asukkaat – etenkin Nivelaxista ja Östanåsta – kiinnostuvat toiminnasta, kun uusi asema valmistuu. Sen odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Näiden kylien asukkailla on lyhyempi matka uudelle asemalle.

– Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Kaikki ovat tervetulleita, Niklas Gustafsson sanoo.

TEKSTI & KUVA: John Illman

Lumipeitteisten päivien määrä Kemiönsaarella on vähentynyt vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen. Näin kertoo Eveliina Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Vuosina 2009–2019 lumipeitepäivien määrä ylitti sadan lähes puolena vuosista. Viimeisten kymmenen vuoden aikana vain kahtena talvena on ollut yli 100 lumipeitepäivää.

Tiedot perustuvat kunnan mittausaseman havaintoihin. Oheisesta taulukosta käy ilmi vuosittainen lumipeitepäivien määrä vuodesta 2009 alkaen. Lumipeitepäiväksi lasketaan jokainen päivä, jolloin lumen syvyys kello kahdeksan aamulla on suurempi kuin nolla.

– Nykyisin Kemiönsaarella on tyypillistä, että pysyvä lumipeite muodostuu vasta tammikuun alussa. Se sulaa yleensä pois maaliskuussa, Tuovinen sanoo.

Kuluva lumikausi ei luonnollisesti ole vielä päättynyt, mutta siitä näyttää tulevan yksi heikoimmista mittausten aloittamisen jälkeen. 

TEKSTI: John Illman

Mutta jo 20 vuotta aiemmin oli olemassa edeltäjä!

Ilmoituslehti juhli viime vuonna 100-vuotista taivaltaan. Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia kaikista lämpimistä tervehdyksistä, joita saimme juhlavuoden aikana ja jotka osoittivat, kuinka tärkeä oma paikallislehti on Kemiönsaarelle. Kiitos siitä!

Juhlatilaisuudessa 17. toukokuuta Villa Landessa eräs ystävällinen rouva nykäisi minua hihasta ja halusi ojentaa kirjekuoren. Rouva oli Kerstin Ginman Rosendalista. Kirjekuoressa oli kolme vuodelta 1906 peräisin olevaa lehteä nimeltä ”KIMITÖÖ” – kyllä, sen niminen. Hän oli saanut haltuunsa käsinkirjoitetut lehdet, jotka oli alun perin osoitettu ”A. Lindström, Påvalsby”. Haluan heti huomauttaa, ettei tällä Lindströmillä ollut sukulaisuussuhdetta siihen Lindströmin sukuun, josta myöhemmin tuli Ilmoituslehden omistaja.

Vuoden 1906 lehdistä sain siis kolme: numero 5 (2.8.1906), numero 15 (11.10.1906) ja numero 16 (18.10.1906). Lehdet olivat käsinkirjoitettuja, käsiala hyvää ja täysin luettavaa, vaikka paperi on 120 vuoden aikana haurastunut. Ulkoasu muistutti paljon ensimmäistä painettua Ilmoituslehteä, joka ilmestyi 11.6.1925. Lehdessä oli uutisia muun muassa ”Syntyneet”, ”Kuulutetut”, ”Vihityt”, ”Kuolleet” sekä muuta väestöä kiinnostavaa.

Kunnallisia ja kirkollisia uutisia oli runsaasti, ja lisäksi oli otsikko ”Koululaitos”, jossa kerrottiin muun muassa Vrethallan koulun vihkiäisistä sekä ilmoitettiin koulun hyväksi järjestettävästä iltamatilaisuudesta. Lehti tiedotti myös osuustoiminnan käynnistymisestä seudulla sekä liikenneyhteyksistä, kuten höyrylaivojen aikatauluista ja reiteistä Saloon, Turkuun, Paraisille ja Hankoon. Kimitöö-lehden kautta kerrottiin myös, milloin posti oli avoinna ja mihin aikoihin paikallinen puhelinkeskus välitti puheluja.

Kimitöö-lehteä saattoi tilata muutamalla ruplalla ja kopeekalla vuoden loppuun asti (kuten ilmoituksessa kerrottiin), ja ilmoituksia otettiin vastaan maksua vastaan. Otsikot kuten ”Halutaan ostaa ja myydä”, ”Tarjotaan ja halutaan vuokrata”, ”Paikkaa haetaan”, ”Työpaikkaa haetaan” ja ”Yhdistyselämä” esiintyivät säännöllisesti. Brandstodsbolaget (nykyinen LähiTapiola) kehotti yhdessä numerossa kaikkia ”nuohoamaan viipymättä ja saattamaan sammutusvälineet kuntoon ennen palotarkastusta”. Tärkeää tietoa vielä tänäkin päivänä.

Päätoimittaja kertoi lehdessä myös menneistä tapahtumista, muun muassa, että Kemiön kirkon katto paloi salamaniskusta 16.8.1700, vuoden 1808 ”Västankärrin ja Sandöströmin taistelusta” sekä että rovasti Fredrik Gabriel Hedberg kuoli 1.9.1893 ja haudattiin saman kuun 25. päivänä. Lehdessä oli myös jonkin verran neuvoja maanviljelijöille.

Paljon muutakin mielenkiintoista oli kirjattu Kimitöö-lehteen, joka toivoi saavansa lukijoita ja tilaajia ”kaikista yhteiskuntaluokista Kemiössä, Dragsfjärdissä, Vestanfjärdissä, Hiittisissä ja Finbyssä (Särkisalo)”. Jakelu toimi ehkä paremmin ja ainakin halvemmalla kuin nykyään!

Kimitöö-lehti oli siis käsinkirjoitettu. Mutta koska sitä saattoi tilata, se täytyi kopioida jollakin tavalla. Miten tämä tapahtui, on minulle arvoitus – ehkä se valokuvattiin? Painosmäärästä ei ole tietoa. En myöskään ole saanut selville, kuinka kauan lehteä julkaistiin.

En ole myöskään onnistunut varmistamaan, kuka lehden – siis Ilmoituslehden edeltäjän – teki. Ulkoasun ja käsialan perusteella olen kuitenkin päätellyt, että hyvin todennäköisesti asialla oli Ilmoituslehden perustaja Theodor Helmer, joka oli ollut toimelias jo paljon aiemmin. Hänet oli palkattu seurakuntaan apulaiskanttoriksi ja hän lienee hoitanut sivutoimisesti myös seurakunnan kuulutuksia. Tiedämme myös, että Theodor Helmer aikoi perustaa lehden jo kauan ennen Ilmoituslehden syntyä, mutta se ei ollut mahdollista, koska hän oli Ruotsin kansalainen. Siksi hän lienee kiertänyt lakia ja julkaissut Kimitöö-lehteä seurakunnan nimissä. Theodor Helmer oli poikkeuksellisen tarmokas ja energinen mies, mikä käy ilmi Ilmoituslehden 100-vuotisjuhlakirjasta, jota on edelleen myynnissä Ilmoituslehden toimistossa.

Jos jollakulla on hallussaan lisää KIMITÖÖ-lehden numeroita tai tietää lehdestä enemmän, kuulisin siitä mielelläni. Ottakaa siinä tapauksessa yhteyttä minuun, Folke Lindström, puh. 050 5055660 tai sähköpostitse folke.lindstrom@parnet.fi. Ehkä joku on jopa kiinnostunut tutkimaan asiaa syvemmin?

TEKSTI: Folke Lindström - Kustannus Oy Lindan - hall. puh.joht.

Helmikuun 14. päivänä vietetään ystävänpäivää. 

Päivää juhlistetaan monin eri tavoin – joillekin se on romanttinen merkkipäivä, toisille tilaisuus muistaa ystäviä ja läheisiä pienin, mutta merkityksellisin teoin. Ystävänpäivän kunniaksi kysyimme muutamilta henkilöiltä, mitä ystävyys heille merkitsee ja millaisia ajatuksia ja tunteita päivä herättää. Vastaukset kertovat ystävyyden monista muodoista ja sen tärkeästä roolista arjessa ja elämässä.

1. Mitä ystävyys merkitsee sinulle?

2. Miten kuvailisit todella hyvää ystävää?

3. Mitä teet itse ollaksesi hyvä ystävä?

4. Mikä on kauneinta, mitä ystävä on tehnyt sinulle?

5. Miten vietät ystävänpäivää?

6. Onko sinulla jokin tervehdys ystävillesi?

Eva Engblom

1. Ystävyys on arjen ja muistojen jakamista, sitä että on kanssaihminen, jolle voi uskoutua ja jonka kanssa voi jakaa ilot ja huolet. Ystävyys on vaatimuksetonta lojaaliutta ja tieto siitä, ettei ole yksin, tapahtuipa mitä tahansa.

2. Todella hyvä ystävä on luotettava ja rehellinen mutta samalla ystävällinen, kuuntelee kun minun täytyy puhua, tukee minua ja saa minut tuntemaan oloni turvalliseksi, nähdyksi ja hyväksytyksi.

3. Yritän kuunnella ja olla tukena, osoittaa välittämistä sekä olla luotettava ja rehellinen, mutta silti ystävällinen.

4. Minulla on ystäviä, jotka ovat tehneet paljon puolestani, mutta erityisesti muistan ystävän, joka oli tukenani silloin kun olin vakavasti sairas ja tarvitsin huolenpitoa ja jonkun, jolle puhua.

5. Kotona juhlin pienellä eleellä, kuten ystävänpäiväkukalla tai jollain hyvällä kahvin kanssa. Ystävilleni lähetän yleensä henkilökohtaisen tervehdyksen tai soitan.

6. Haluan teidän tietävän, kuinka paljon merkitsette minulle, että olette arvokkaita ja että olen täällä teitä varten, vaikka emme olisikaan yhteydessä joka päivä.

Hanna Portman

1. Ystävyys merkitsee minulle sitä, että voi olla oma itsensä ilman tunnetta, että toinen tuomitsee.

2. Todella hyvä ystävä on ihminen, joka on olemassa aina – ei tarvitse olla päivittäistä yhteydenpitoa, mutta tietää, että hän on vain puhelun tai viestin päässä niin ilossa kuin surussakin. Hyvä ystävä kuuntelee eikä tuomitse, vaan tukee kaikissa tilanteissa.

3. Olen läsnä ja kuuntelen, laitan omat ”ongelmani” sivuun auttaakseni toista.

4. Kauneinta, mitä ystävä on tehnyt minulle, on se, että hän on pysynyt elämässäni eikä ole kadonnut vastoinkäymisistä huolimatta, vaan osoittanut, että ihmiset ympärilläni ovat olemassa tapahtui mitä tahansa.

5. Perheen kanssa, ei mitään erityistä suunniteltuna.

6. Jatkakaa olemista sellaisia kuin olette – olette kaikki ihania.

Anneli Lindén-Nurmi

1. Ystäviä tarvitaan. Oikeiden ystävien kanssa on hauskaa.

2. Ystävä on sellainen, joka kuuntelee ja näkee sinut sellaisena kuin olet. Ystävän ei pidä talloa toista, vaan nostaa ylöspäin.

3. Kuuntelen. Olen oma itseni.

4. On aina ollut olemassa ja on yhä, etäisyydestä huolimatta.

5. Ei mitään erityistä.

6. No, voikaa hyvin kaikki ystävät. Pitäkää huolta toisistanne.

Veronica Martell

1. Ystävyys on ystävä, jonka kanssa voi tehdä asioita yhdessä ja jutella.

2. Ystävyys on aina olemassa ja siihen voi luottaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.

3. Kuuntelen ja annan neuvoja.

4. Parhaalla ystävälläni on aina ollut aikaa ja kuunnellut minua.

5. Annan ystävälleni kukan ja halauksen!

Leila Karlsson

1. Minulle ystävyys on yksi elämän suurimmista turvista. Se on sitä, että saa olla täysin oma itsensä ilman vaatimuksia tai naamioita. Ystävyys on luottamusta, kunnioitusta ja sitä, että tietää jonkun olevan olemassa – silloinkin kun sanat eivät riitä.

2. Todella hyvä ystävä kuuntelee sydämellään, uskaltaa sanoa totuuden mutta aina välittäen. Hän jakaa sekä ilon että surun ja pysyy rinnalla silloinkin, kun elämä tuntuu raskaalta.

3. Yritän itse olla sellainen ystävä olemalla läsnä, pitämällä yhteyttä ja osoittamalla, että välitän – ei vain silloin kun kaikki on helppoa, vaan myös silloin kun on vaikeaa. Joskus riittää, että on vain paikalla, hiljaa.

4. Kauneinta, mitä ystävä on tehnyt minulle, on se, ettei hän ole luovuttanut, vaan pysynyt rinnalla silloin kun minulla on ollut kaikkein raskainta. Sellainen ystävyys kantaa pitkälle ja jättää jäljen sydämeen.

5. Vietän ystävänpäivää yksinkertaisesti lähettämällä viestin, soittamalla tai ajattelemalla lämpimästi niitä, jotka merkitsevät minulle paljon.

6. Ystävilleni haluan sanoa: kiitos läsnäolostanne, lämmöstänne ja ystävyydestänne. Teette elämästä rikkaamman.

TEKSTI: Heidi Lindberg

Venemessut järjestetään 6.–15.2.2026 Helsingin messukeskuksessa. Paikalla ovat Kemiönsaarelaisista yrityksistä ainakin Kemiönsaaren Venehuolto, Kemiönsaaren Venekeskus ja VS Venekauppa. Venehuollon Mika Heinonen odottaa messuille enemmän kävijöitä kuin viimevuonna. 

– Toivotaan että on enemmän kävijöitä, tuntuu vahvasti, että markkina on paranemassa, Heinonen kertoo. 

Odotukset ovat silti varovaisia. Venehuoltojen parissa on riittänyt töitä mutta uusien veneiden kauppa käy heikosti. Kemiönsaaren Venekeskuksen Ben Lindström on samoilla linjoilla ja odottaa messuista piristystä venemyyntiin. 

– Emme tietenkään odota räjähdysmäistä kasvua, mutta pientä nousua ollaan nähty jo syksyn ja talven aikana, joten messujen suhteen meillä on hyvät odotukset. 

VS Venekaupan Julian Ruiz uskoo talouden lähtevät pikkuhiljaa kasvuun. 

– Messuilla ollaan tietenkin ja toivotaan, että messut ovat hyvät. Silver ensiesittelee messuilla kahdeksanmetrisen Condor CCS keskipulpettiveneen, Ruiz kertoo.

Kaikki kolme yritystä ovat paikalla joka päivä. Kemiönsaaren Venekeskus on Buster, Yamarin ja Yamarin Cross veneiden osastolla, VS Venekauppa TG, Silver ja Faster veneiden osastolla ja Kemiönsaaren Venehuolto on Sleipnerin osastolla. 

– Sleipneriltä löytyvät muun muassa keulapotkurit ja ankkurivinssit, Heinonen kertoo messujen tarjonnasta. 

Esillä on kaikkiaan noin 400 venettä, joiden lisäksi messuilla on tarvikkeita ja varusteista veneilyyn, kalastukseen ja vesiharrastuksiin. Näytteilleasettajia on mukana lähes kolmesataa.

TEKSTI & KUVA: Jerker Jokiniemi

Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt 16.12. päätöksen, jolla moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö kielletään Dragsfjärdenin järven jääpeitteisellä vesialueella Kemiönsaaren kunnassa. Kielto tulee voimaan 1.2. ja on voimassa toistaiseksi, mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös perustuu Daphnia Dragsfjärd ry:n tekemään hakemukseen ja laajaan viranomaiskäsittelyyn. Kieltoa puolsivat lausunnoissaan muun muassa Lounais-Suomen poliisilaitos, Kemiönsaaren kunta sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristöasiantuntijat. 

– Päätöksestä ei jätetty yhtään muistutusta, sanoo yhdistyksen viestintävastaava Jenni Heikkilä.

Dragsfjärdenin järven vedenlaatu oli pitkään heikossa kunnossa, mutta vuodesta 2014 lähtien järven tila on parantunut merkittävästi yhdistyksen, ranta-asukkaiden ja kunnan toteuttamien kunnostustoimien ansiosta. Tavoitteena on saavuttaa järven hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä valtakunnallisen vesienhoitosuunnitelman mukaisesti.

Viime vuosina järven jäällä on kuitenkin lisääntynyt häiritsevä ja osin vaarallinen moottoriajoneuvoliikenne, kuten autoilla, mönkijöillä ja moottorikelkoilla ajaminen. Erityisesti talvella 2023–2024 järvellä havaittiin toistuvaa ajoa suurilla nopeuksilla, mikä on aiheuttanut haittaa luonnolle, järven ekosysteemille, ranta-asukkaille sekä muille järven käyttäjille, kuten hiihtäjille, pilkkijöille ja retkiluistelijoille.

ELY-keskuksen mukaan kiellolle on selkeät perusteet sekä yksityisen että yleisen edun näkökulmasta, ja sen arvioidaan parantavan myös liikenneturvallisuutta.

Kielto ei koske kaikkea liikkumista jäällä. Sallittua on edelleen muun muassa: viranomaisten, pelastus- ja sairaankuljetustehtävien edellyttämä liikkuminen saarikiinteistöjen välttämätön yhteysliikenne, kalastuksen vaatima liikkuminen henkilöille, jotka saavat siitä merkittävän osan toimeentulostaan, ammattimaisen metsätalouden huolto- ja korjaustyöt välttämätön kulkeminen vaikeiden tieolojen tai vakinaisen asunnon sijainnin vuoksi.

Dragsfjärdenin järvellä sijaitsee myös luonnonsuojelualueita, kuten Långholmen ja Haraholmen, joilla moottoriajoneuvoliikenne on jo ennestään kielletty. Päätöksen katsotaan osaltaan tukevan näiden alueiden suojelutavoitteita sekä vähentävän riskejä arvokkaalle ja osin uhanalaiselle lajistolle.

Kieltomerkit asennetaan maastoon helmikuun aikana maastoliikennelainsäädännön mukaisesti. Näin varmistetaan, että tieto kiellosta on helposti havaittavissa kaikille järven käyttäjille.

Päätöksellä halutaan turvata Dragsfjärdenin järven luontoarvot, rauhallinen virkistyskäyttö ja pitkäjänteinen suojelutyö – myös tuleville sukupolville. 

TEKSTI: ABL

Kemiönsaareen on perustettu uusi shakkikerho. Stig Söderström, Johan Fredriksson, Rabbe Lindroos ja Tom Holmén osallistuivat kerhon ensimmäiseen tapaamiseen Furulundissa, Dragsfjärdissä 13. tammikuuta.

Fredrikssonin mukaan kyseessä on todennäköisesti ensimmäinen shakkikerho Kemiönsaaren historiassa.

– Emme tiedä, että täällä Dragsfjärdissä, Västanfjärdissä tai Kemiössä olisi aiemmin ollut shakkikerhoa. Siksi uskomme, että tämä on ensimmäinen.

Furulundissa kokoontuneesta joukosta Holménillä on eniten kokemusta pelistä, sillä hän on jo usean vuoden ajan ollut mukana Tammisaaren shakkikerhossa. Hän antaa vinkkejä siitä, miten shakkia tulisi pelata.

– Shakissa on tärkeää, että sinulla on suunnitelma siitä, miten haluat pelata, mutta sinun on myös oltava valmis muuttamaan suunnitelmaa, jos vastustaja lukee sinut läpi.

Se, joka onnistuu saattamaan vastustajan kuninkaan shakkimattiin, on voittanut.

Shakkikerho toimii Dragsfjärdin nuorisoseuran alaisuudessa.

Söderström kertoo, että kerholla on tällä hetkellä kahdeksan jäsentä ja että pelitapaamisia järjestetään Furulundissa joka toinen torstai, toistaiseksi kello 15.30. Tapaamisia järjestetään koko kevään ajan, kesällä pidetään tauko.

– Toivomme, että useammat haluavat liittyä mukaan, myös naiset ovat tervetulleita. Kerho sopii sekä aloittelijoille että pidemmälle edenneille.

Kiinnostuneet voivat käydä yhdistyksen verkkosivuilla saadakseen lisätietoja.

TEKSTI & KUVA: John Illman

Talvikaudella on helppo jäädä sisälle lämpimään sen sijaan, että lähtisi ulos tekemään jotakin. On kuitenkin tärkeää jatkaa liikkumista, vaikka se ei kylmän sään vuoksi aina tuntuisikaan houkuttelevalta. Liikunta vahvistaa kehoa, kohottaa mielialaa ja antaa lisää energiaa arkeen. Kävelylenkki, leikki lumessa tai muu fyysinen aktiivisuus saa meidät voimaan paremmin.

Jäntevä on huolehtinut siitä, että tarjolla on monipuolista ohjelmaa ja toimintaa niin lapsille kuin aikuisille ja senioreillekin.

– Meillä on syntynyt paljon erilaisia ideoita ja haluamme pystyä järjestämään jotakin kaikille, kertoo Jäntevän puheenjohtaja Henna Eggert.

Vauvauinti alkaa jälleen 24.1. Kasnäsissä ja se on ollut jo aiemmin erittäin suosittua. Ryhmät järjestetään aikaisin aamulla, jotta vesi olisi mahdollisimman puhdasta ja turvallista pienille uimareille.

Hieman vanhemmille, 2–5-vuotiaille lapsille järjestetään välinevoimistelua tiistaisin ruukkihallissa. Myös tämä toiminta on aiemmin houkutellut runsaasti lapsiperheitä. Voimistelu on maksutonta ja lapsella tulee olla mukanaan aikuinen valvomassa.

Lisäksi Jäntevä järjestää Miniviikinki-tapahtuman 3–12-vuotiaille lapsille 28.2. ruukkihallissa. Tapahtuma järjestettiin jo viime vuonna ja siihen osallistui 30–40 lasta. Halliin rakennetaan rata, joka lasten tulee suorittaa. Jokaisesta kierroksesta saa tarran. Viime vuonna lapset juoksivat yhteensä 700 kierrosta, mikä vastaa arviolta 120 kilometriä.

Keskiviikkoisin ruukkihallissa järjestetään kuntosählyä, johon myös osa nuorista on tullut mukaan pelaamaan ja pitämään hauskaa.

24.1. järjestetään futsalin talvicup, johon kuka tahansa voi ilmoittautua esimerkiksi ystävien tai työkavereiden kanssa. 7.2. järjestetään miesten futsalturnaus ruukkihallissa.

Suunnitelmissa on myös Minifinlandia-kilpailu yhdessä Folkhälsanin kanssa. Tarkoituksena on järjestää se Taalintehtaan urheilukentällä. Myös jäätanssidisco on suunnitteilla, kunhan luistelukelpoista jäätä on.

Frisbeegolf käynnistyy myös viikkokilpailuilla, joita järjestetään vuorotellen Kemiön–Västanfjärdin ja Taalintehtaan alueilla.

Paviljongissa järjestetään valokuvailta, jonka tarkoituksena on viettää mukava ilta yhdessä, jakaa muistoja Jäntevän toiminnasta, tutustua yhdistyksen historiaan ja katsella vanhoja valokuvia saaren taitavista urheilijoista.

Senioreille järjestetään niin sanottuja seniori-iltoja kerran kuukaudessa Jäntevän paviljongissa. Iltojen aikana jumpataan kevyesti ja nautitaan jotakin hyvää ja terveellistä.

Jäntevä jatkaa myös Tuhatjalkaprojektia, joka aloitettiin jo viime vuonna juhlavuoden yhteydessä. Se oli heidän Kemiö 700 -projektinsa, joka sai taloudellista tukea kunnalta. Projektin puitteissa järjestetään erilaisia teemailtoja leikkien ja seikkailujen merkeissä. Osallistujat voivat myös ostaa oman t-paidan hintaan, joka vastaa omaa ikää. Tuhatjalkailtoina voi myös värittää oman pallonsa tekstiilitusseilla.

Eggert muistuttaa myös, että paviljonkia voi vuokrata esimerkiksi ylioppilasjuhliin, konfirmaatioihin tai lasten syntymäpäiville. Halutessaan voi myös tilata valmiiksi suunnitellun ohjelman lasten juhliin Jäntevän toteuttamana.

Hän kannustaa kaikkia rohkeasti lähtemään mukaan ja kokeilemaan uusia asioita. 

TEKSTI: Heidi Lindberg, KÄÄNNÖS: AI

Suosittu liikuntatapahtuma Superjumppa järjestetään jälleen Ruukkihallissa, Taalintehtaalla 10. tammikuuta. Viime vuonna tapahtuma oli tauolla, mutta vuonna 2024 siihen osallistui yli 100 henkilöä, kertoo Kemiönsaaren kunnan projektipäällikkö Emilia Mattsson.

– Toivomme, että mahdollisimman moni löytää jälleen tiensä Taalintehtaalle.

Kuten aiempinakin vuosina, ohjelmatarjonta on runsas. Tämän vuoden uutuutena on Smovey (rengaspohjainen liikuntamuoto), joka on aiemmin ollut suosittu Kemiönsaarella. Lisäksi järjestäjät pyrkivät joka vuosi tarjoamaan uusia, inspiroivia luentoja.

– Tänä vuonna Sabina Simola-Ström Kivaqista pitää luennon tunteiden ja ajatusten voimasta.

Superjumppa on Kemiönsaaren kunnan, kansalaisopiston, yritys emiliamattssonPT:n, Actiwellin, Jäntevän, Rehab Centerin, Kivaqin ja Café Four C:n yhteistyöhanke.

– Odotamme päivästä vähintään yhtä onnistunutta kuin aiemmin, että kaikilla on hauskaa ja että joku ehkä löytää itselleen uuden, sopivan liikuntamuodon, sanoo Emilia Mattsson.

Koko ohjelma on nähtävillä kunnan verkkosivuilla.

TEKSTI & KUVA: ABL

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vanhuspalveluiden lautakunta kokoontui keskiviikkona 18. joulukuuta. Lautakunta päätti, että Kemiön palvelutalo Almakoti hoitotuotanto siirretään Varhalta Esperi Care Oy:n tytäryhtiölle Kemiönsaaren Hoiva Oy:lle.

Tämän tiedottaa tulosalueen johtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen. Hän kertoo, että Esperi Care Oy ja Kemiönsaaren Hoiva Oy ovat tietoisia Almakodin kaksikielisestä profiilista.

– Almakodin nykyinen henkilökunta saa jatkaa työssään myös sen jälkeen, kun Esperi Care aloittaa hoitotuotannon. Yritys on sitoutunut tarjoamaan hoivapalveluita myös ruotsinkielellä Almakodin asukkaille.

Lautakunnan edustajista kukaan ei ollut Kemiönsaaresta.

Kemiönsaaren Hoiva Oy on toiminut vuodesta 2009 lähtien. Hoitotuotanto siirretään Varhalta Kemiönsaaren Hoiva Oy:lle maanantaina 2. maaliskuuta.

TEKSTI & KUVA: John Illman

Jo vuonna 2000 Kemiöläinen 33-vuotias Jonas Lindberg alkoi kiinnostua pelaamisesta, eli tietokone- ja konsolipeleistä. Tuohon aikaan digitalisaatio ei ollut lainkaan niin pitkällä kuin nykyään, ja Lindbergin täytyi odottaa vuoroaan, kunnes kaikki lankapuhelimella käydyt puhelut oli tehty.

– Löysin pelit kuten Runescape ja Counter-Strike kiinnostavina. Jälkimmäistä pelaan vieläkin.

Lindberg kuuluu RCave gaming community -nimiseen peliyhteisöön, jolla on joukkue niin sanotussa ”isäliigassa”, yli 30-vuotiaille tarkoitetussa e-liigassa. Isäliigassa on yhteensä noin 350 joukkuetta 25 sarjatasolla, ja ne pelaavat Counter-Strikea (CS) toisiaan vastaan.

– Viime kaudella pelasimme neljännessä divisioonassa.

Runescape on fantasia- ja seikkailupeli, kun taas Counter-Strike on sarja ammuntapelejä, joissa terroristit ja vastaterroristit kohtaavat erilaisissa tehtävissä.

Pelaaminen vaatii tiettyä varustusta: tietokoneita, näyttöjä, kuulokkeita, näppäimistöjä, hiiriä ja muuta. Lindbergillä näitä riittää.

Lindberg pelaa myös fantasia­peliä World of Warcraftia (WoW). Hän pelaa verkossa muiden henkilöiden kanssa, jotka sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa: Ruotsissa, Bulgariassa ja Isossa-Britanniassa.

– Tietokonepelit merkitsevät minulle paljon. Kun pelaan, saan tauon arjesta, saan ajatella muuta ja tavata kavereita verkossa.

Kemiön koulukeskuksen liikuntasalissa järjestetään 27.–30. joulukuuta LAN-tapahtuma. Lindberg on silloin paikalla.

Hän toivoo kuitenkin, että ÅboLANd-tapahtumaan tulisi enemmän osallistujia. Sen järjestää Pargas Gaming Community Paraisilta.

Pelaamisen suosio on laskenut täällä Kemiönsaarella. Nykyään pelaa vähemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Näemme tämän myös viimeisimmissä LAN-tapahtumissa.

Aiemmin Kemiöön tuli pelaajia Paraisilta, Tammisaaresta ja Turusta. Osallistujamäärät saattoivat olla yli 120. Tällä hetkellä alle 40 henkilöä on tulossa tämän vuoden LAN-tapahtumaan.

– Yritän saada mukaan täällä Kemiössä nuorempia pelaamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Muutama heistä on kysynyt minulta LAN-tapahtumasta ja siitä, olenko tulossa.

Hän toivoo osallistujamäärän vielä kasvavan. Kaikki mahdollisuudet on siihen, mutta esteitäkin on, kuten Lindberg huomauttaa.

Älypuhelimet saavat monet jäämään kotiin puhelimen ääreen sen sijaan, että he viettäisivät aikaa muiden kanssa. 

– Yhdessä pelaaminen on hauskempaa kuin yksin pelaaminen, sanoo Jonas Lindberg.

TEXT & FOTO: John Illman