Pyoriainen_KaiMattsson (2)

Kuva: Kai Mattsson

Lappbölestä kotoisin oleva Antti Virta teki mielenkiintoisen havainnon Träsköfjärdenillä Sundvikissa Kemiönsaarella lokakuussa.
- Perjantaina 13.10. olin kaverini kanssa Träsköfjärdenillä laskemassa verkkoja iltapäivällä neljän aikoihin. Yhtäkkiä huomasimme noin 100-150 metrin päässä mustan, pallomaisen hahmon, joka oli kooltaan noin 40-50 cm:ä. Kokoa on tosin vaikea arvioida, koska eläimestä näkyi vain pieni osa. Pään ja sierainaukon erotimme.
- Ihmettelimme, että mahtaako se olla hylje ja ajoimme hiljaa lähemmäs. Silloin se pyörähti nätisti ja sukelsi. Totesimme yhdessä, että hylje se ei voinut olla ja päättelimme sen olevan pyöriäinen. Uteliaisuutemme heräsi ja jäimme pohtimaan, onko kukaan muu saarella mahtanut tehdä havaintoja kyseisestä eläimestä. Olen kalastanut 40 vuotta ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun sellaisen kohtasin.

Tietoa pyöriäisestä:

Pyoriainen_KaiMattsson_2

Kuva: Kai Mattsson

Pyöriäinen (Phocoena phocoena) on yksi pienimmistä hammasvalaista. Se kasvaa 1,4–1,8 metrin pituiseksi ja painaa täysikasvuisena noin 50 kiloa. Se on ainoa Suomen vesillä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Pyöriäinen viihtyy rannikoiden tuntumassa ja matalilla merialueilla.
Paras tuntomerkki on matala, kolmiomainen selkäevä. Pää on pieni ja pyöreähkö, ilman otsakulmaa ja terävää nokkaa. Hylkeistä pyöriäisen erottaa paitsi selkäevä, myös niiden pyörähtävä liike veden pinnalla. Suomenkielisen nimensä se onkin saanut rullaavasta uimatavastaan.
Pyöriäinen on muihin valaslajeihin verrattuna hidas uimari. Sen keskivauhti on vain noin seitsemän kilometriä tunnissa. Pyöriäinen käyttää kaikuluotausta saalistaessaan ja kommunikoidessaan. Pyöriäiset ovat rauhoitettuja.

OD6A5750_1

Amosparken skolassa oppilaat saivat arvokkaita vieraita kansallisena veteraanipäivänä 27.4. Nils Henrik Nykänen kävi kertomassa, kuinka sodat vaikuttivat Suomen rajoihin. Bengt Drugge kertoi suomenhevosen merkityksestä sodassa. Hevoset olivat niin tärkeitä, että ilman niitä ei olisi pärjätty. Sotaveteraani Kurt Antskog kertoi omista kokemuksistaan sodassa.

Antskog aloitti esitelmänsä ajasta ennen sotaa, jolloin omassa kotikylässä ei vielä ollut puhelinta ja sähköä. Hän painotti, kuinka suuri ero silloisella ja nykyisellä ajalla on. Sanonta "vanhoina hyvinä aikoina" ei päde tässä, nykyään on paremmin.

Oppilaat kuuntelivat keskittyneesti Antskogia. Hän vastaili esitelmänsä ohessa oppilaiden esittämiin kysymyksiin, kuten mikä oli pahinta, mitä koit sodassa, haavoituitko, pystyittekö nukkumaan öisin, millaisia aseita oli käytössä, millaista armeijakoulutusta silloin annettiin, miten posti kulki jne. Mahdollinen vapaa-aika armeijassa kiinnosti myös, mitä silloin tehtiin? Lopuksi Antskog esitteli saamiaan muistoristejä ja mitaleja.

[mp_row]

[mp_span col="12"]

[mp_image id="358" size="full" link_type="custom_url" link="#" target="false" caption="false" align="left" margin="none,25,none,none"]

[/mp_span]

[/mp_row]

[mp_row]

[mp_span col="12"]

[mp_text]

Siwa Engelsby Kemiössä sulkee lopullisesti ovensa lauantaina 15.4.
Kaupassa on loppuunmyynti ja tuotteiden hintoja on alennettu -50-70 %.
Kauppa on avoinna vielä seuraavasti: to 13.4. klo 8-22, pe 14.4. suljettu, la 15.4. klo 10-18.

[/mp_text]

[/mp_span]

[/mp_row]

Copyright © Annonsbladet
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram