Knallis on ollut myynnissä kuukauden.

Lammalan lähikauppa on ollut saman perheen omistuksessa 130 vuotta. Pian tuo tarina on ohi.
Knallis Västanfjärdin keskustassa on ollut tullut myyntiin kuukausi sitten. Kauppias Åsa Storberg haluaa siirtää vastuun kaupasta jollekin toiselle.
– Lapseni työskentelevät muilla aloilla. Omalta osaltani haluan jatkaa muita asioita, kuten viettää enemmän aikaa lastenlasteni kanssa.
Knallis on kuulunut Enestamin sukuun 130 vuotta. Storbergin isoisän isä perusti liikkeen. Hänen mukaansa Knallis sai nimensä siitä, että se on aikoinaan rakennettu kallion nyppylälle.
Storbergin lisäksi ruokakaupassa työskentelee kolme henkilöä. Kesätyöntekijöiden löytäminen ei ole ollut vaikeaa.
Storberg on tuntenut Knalliksen lapsuudesta asti. Hän varttui myymälässä ja on työskennellyt siellä 30 vuotta, joista viimeiset 20 vuotta toimitusjohtajana.
– Myymälän myyminen on päätös, jota olen harkinnut tarkkaan pitkään. Päätös ei ole ollut helppo, enkä usko, että siitä tulee nopea prosessi.

REILUN 700 asukkaan Västanfjärd on Kemiönsaaren kolmanneksi suurin asutuskeskus Kemiön ja Taalintehtaan jälkeen. Knalliksen lisäksi Lammalassa toimii parturi-kampaamo, kesäisin auki oleva Lammala-Boden sekä kirjasto.
Ruoan lisäksi Knalliksella on apteekkipiste, kodin pienrautatarvikeet, langat ja talousvälineet, posti, taloustavarat, niin sanottu "pyykkivälitys", bensiini ja kaasu.
Yläkerrassa on kauppamuseo, jossa on monia mielenkiintoisia esineitä.
Storbergin mielestä Västanfjärd tarvitsee ehdottomasti oman myymälän.
– Knallis merkitsee paljon kyläläisille täällä. Haluan nähdä jonkun, jolla on näkemystä ja kiinnostusta kehittää kyläkauppaa positiiviseen suuntaan, ottavan vastuun.
Hän heittää eteenpäin kehitysehdotuksia, kuten yläkerran muuttamista terassiksi tai asunnoksi. Tai miksi ei kuntosali tai toimisto hierontaa tai kauneudenhoitoa varten?

KNALLIKSELLA on hyvä yhteistyö paikallisten yhdistysten kanssa. Kauppa huolehtii muun muassa kesän aikana järjestettävän VUF:n bingon voitoista sekä muista pienistä asioista erilaisiin tapahtumiin.
Storberg lisää, että kyläkauppana Knalliksella ei ole mitään keinoa kilpailla hinnalla suurmarkkinoiden kanssa.
– Mutta tarjoamme asiakkaillemme hyvää ja henkilökohtaista palvelua.
Kalkholmenin laiturit näkyvät Knalliksen yläkerrasta. Storberg sanoo, että kun Kalkholmenia kehitetään, kannattaisi kehittää myös Knallista ja muuta Lammalan keskustaa. Kyse on synergianvaikutuksien luomisesta. Vaikka Västanfjärd on pienempi paikkakunta, kylään muuttaa uusia ihmisiä.
– Västanfjärd tarvitsee erityisesti lisää lapsiperheitä. Koulu Nivelaxissa sijaitsee mukavassa ympäristössä eikä kovin kaukana täältä. Västanfjärd on turvallinen paikka kasvaa.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Kasper Lindroos haluaa, että maataloudelle luodaan pitkän aikavälin ohjelma, jossa on useita selkeitä tulevaisuuden tavoitteita ja politiikkaa, joka vie meidät näihin tavoitteisiin.

Luo pitkän aikavälin ohjelma, jossa on selkeämmät tulevaisuuden tavoitteet maataloudelle ja politiikka, joka voi viedä meidät näihin tavoitteisiin. Tämä koskee kaikkea siitä, mitä meidän ihmisten pitäisi odottaa syövän, siihen, millaista tuotantoa haluamme. Näin sanoo Vestlax Mellangårdin Kasper Lindroos.

Kestävien ratkaisujen luomiseksi on tärkeää esittää pitkän aikavälin tavoitteita. Tämä koskee myös maataloutta.

Vestlax Mellangårdin maanviljelijä ja metsänhoitaja Kasper Lindroos ajattelee, että juuri nyt he haluavat pitää vähän kaikkea, eikä heillä ole selkeää kuvaa siitä, mihin he ovat menossa maataloudessa ja maatalouspolitiikassa.

- Nelivuotista hallitusohjelmaa ja CAP-ohjelmaa pidemmälle menevä pitkäjänteinen ohjelma auttaa viljelijöitä tekemään oikeita investointipäätöksiä.

CAP tarkoittaa Common Agricultural Policy, suomeksi yleistä maatalouspolitiikkaa.
Lindroosilla on tilallaan sikoja ja vähän matkan päässä Klobbnäsintien varrella laiduntaa lehmiä. Tila sijaitsee Kemiössä Västanfjärdin rajalla. Vestlaxintietä pitkin ajavat autoilijat ovat jo tervetulleet Västanfjärdiin, vaikka he eivät ole vielä tulleet kuntaosaan. Vestlax Mellangård on ollut Lindroosin suvun omistuksessa satoja vuosia.

- Viimeiset sikani teurastetaan tänä syksynä, hän selittää.

Tilalla harjoitetun luomusikakasvatuksen kannattavuus heikkeni merkittävästi vuonna 2027 tapahtuneen CAP 2027:ään siirtymisen myötä. Tänä vuonna Lindroos kasvattaa kuminaa, korianteria, ruista, vehnää, härkäpapua, riistapeltoja, herneitä ja rehua. Hän tuo teurastettavat siat ja lehmät pienempään teurastamoon.

- Sianlihasta tekemämme liha ja makkarat on pääosin myyty ennakkotilauksena, Kasper Lindroos kertoo.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Erik Lund, Sami Tallberg, Michael Nurmi ja Annika Jansson tapahtuman lanseeraustilaisuudessa. Sami Tallbergin kirjat löytyvät myynnissä suomeksi ja ruotsiksi ravintolassa.  

Kemiönsaarella järjestetään kahvila- ja ravintolakuukausi. Syö ulkona -kampanjan teemana on lähellä tuotettu ruoka. Tavoitteena on pidentää kahvila- ja ravintolasesonkia ja houkutella kävijöitä paikallisiin ravintoloihin.

Syö ulkona -kampanja järjestetään Kemiönsaarella 18. elokuuta – 17. syyskuuta. Kampanja lanseerattiin perjantaina 11. elokuuta Söderlångvikin tilalla, jossa oli paikalla parikymmentä osallistujaa. Kampanja järjestetään ensimmäistä kertaa.

Michael Nurmi, Förlags Ab Lindan Kustannus Oy:n toimitusjohtaja, on ideoinut ja toimii kampanjan projektikoordinaattorina. Kampanjan ideana on nostaa esiin ravintola-ala ja lähellä tuotettua ruokaa. Tavoitteena matkailukauden pidennys ja luoda uutta synergiaa ja yhteistyötä alalle. Kohderyhmä on paikalliset, vapaa-ajan asukkaat ja turistit. Tapahtuma on tarkoitus järjestetää myös ensi vuonna.

Söderlångvikin toimitusjohtajan Annika Janssonin lisäksi paikan päällä oli paikalle ehtineitä ravintoloitsijoita ja lähituottajia. Nämä olivat Terrassn, Road Café Yttis, Kulturhus Björkboda sekä Kimito Brewing ja Närboden. 

Jansson on toiminut Söderlångvikin uutena toimitusjohtajana keväästä lähtien. Hän on erittäin tyytyväinen Syö ulkona -kampanjan käynnistymiseen ja suhtautuu myönteisesti alan eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. 

– Aikani täällä Söderlångvikissa on ylittänyt odotukseni positiivisesti. Koen, että ihmiset haluavat tulla tänne Söderlångvikiin ja Syö Ulkona -kampanja on hieno idea pidentää sesonkia ja houkutella lisää ihmisiä Kemiönsaarelle. 

Söderlågvik on avoinna 30. syyskuuta asti. Lanseerauksessa on mukana myös keittiömestari Sami Tallberg, joka on ravintoloitsija Ateljén Sami Tallberg x Söderlångvikin takana. Hän kertoo saaneensa hyvän vastaanoton.

Jonas Sahlberg Kimito Brewingista kertoo, että Kemiönsaaren kahvila- ja ravintolatarjontaan on panostettava niin paikallisten kuin kesä-asukkaidenkin suhteen.

– Toivon, että yhä useammat perheet haluavat nauttia ruoasta kahviloissa ja ravintoloissa. Myymme panimotuotteita moniin paikallisiin ruokapaikkoihin. Syö ulkona -kampanja on tervetullut.

Road Café Yttiksen ja Ravintola Merikruunun Taru Semberg on samalta mieltä kuin Sahlberg. Semberg kertoo, että ravintoloilla on vahva kiinnostus pidentää sesonkia, joka päättyy nyt pian koulujen syyslukukauden alkamisen jälkeen. 

– Tämä kampanja hyödyttää meitä. Meillä on vakinaisia lounasvieraita Merikruunussa, mutta toivomme, että useammat perheet haluavat vierailla meillä, molemmissa ravintoloissamme. 

Kampanjassa on mukana 22 kahvilaa ja ravintolaa sekä kaksi tuottajaa.

Kunta mukana

Elinkeinojohtaja Erik Lund edusti kampanjassa mukana olevaa Kemiönsaaren kuntaa. Kunta on hiljattain käynnistänyt Boost Kemiönsaaren. Se on työkalu, jonka avulla tuetaan aloitteita, jotka yleisesti edistävät yritoimintaa kunnassa ja kannustavat ratkaisukeskeiseen yhteistyöhön kunnan ja elinkeinoelämän sekä elinkeinoelämän toimijoiden kesken.

Syö ulkona on ensimmäinen hanke, jonka takana Boost Kemiönsaari on. Lund kertoo, että kunta haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä Kemiönsaaren elinkeinoelämän kanssa.

– Näemme, että tämä kampanja kannustaa kahvila- ja ravintola-alan ratkaisukeskeiseen yhteistyöhön.

Leimajahti

Syö ulkona -kampanjassa käytetään leimakorttia. Osallistujat voivat noutaa leimakortit mistä tahansa kampanjaan osallistuvasta paikasta. Leiman saa kortiin kun olet tehnyt ostoksen.

Kahdeksan leimaa eri paikasta oikeuttaa arvontaan. Voittaa voi 50, 80 ta 100 euron lahjakortin (osallistuviin tapahtumapaikkoihin) ja tuotepalkintoja arvonnassa. Lisätietoa www.annonsbladet.fi tai ilmoituksessa tässä lehdessä.

Jokainen voi olla some-vaikuttaja

Jokainen voi myös olla osallistua sosiaalisen median kilpailuun. Osallistujia pyydetään tekemään päivitys Facebookissa tai Instagramissa ja merkitsemään päivityksen sijainti (yrityksen on oltava mukana Syö ulkona -kampanjassa). Joka viikko eniten tykkäyksiä ja jakoja kerännyt päivitys palkitaan 100 euron lahjakortill ja arvotaan kaksi 40 euron arvoista lahjakorttia. Lisätietoa www.annonsbladet.fi tai ilmoituksessa tässä lehdessä.

TEXT & FOTO/TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Siikaa ja sauce Anderson. Annabelle-perunaa.
Michael Nurmi toivoo että ideoimansa "Syö Ulkona - paikallista Kemiönsaarella" pidentää turistisesonkia.
Annika Janssonin mielestä Syö ulkona -kampanja on loistava idea pidentää sesonkia ja houkutella lisää ihmisiä Kemiönsaarelle.
Taru Sembergin mielestä, Road Café Yttis ja Ravintola Merikruunu, Kemiönsaaren kahvila- ja ravintolakauden pidennys on hyvä asia.
Jonas Sahlberg uskoo, että tarvitaan voimakasta panostusta Kemiönsaaren kahviloiden ja ravintoloiden puolesta.
 

Carina & Bo

Kuva: Kesävieraat kiittelevät Carina Eriksson-Lundellia ja Bo Lundellia hyvästä asiakaspalvelusta.

K-Kärra on yksi Kemiönsaaren pienemmistä ruokakaupoista. Kauppiaat sanovat, että kesävieraat arvostavat niitä. Mutta tekeekö myös paikalliset niin?

Carina Eriksson-Lundell ja hänen miehensä Bo Lundell ovat kauppiaita K-Kärrassa. Pariskunta on ollut kauppiaita toukokuusta 2001 lähtien, 22 vuotta. Aiemmin myymälästä vastasi Eriksson-Lundellin isä. Ruokakauppa muuttui osaksi Keskoa vuonna 1987.

Kaupassa on suurin osa tarvitsemiasi perustuotteita ja elintarvikkeita. Vihanneksia, hedelmiä, leipää, juomia, sanomalehtiä, hygieniatuotteita, karamellejä, jäätelöä ja valmisruokia ja paljon muuta näkyy kauppojen hyllyillä.

– Meillä ei kuitenkaan ole yhtä laajaa valikoimaa kuin Kemiön ja Taalintehtaan suuremmilla ruokakaupoilla, Eriksson-Lundell sanoo.

Paikallisten tuottajien elintarvikkeitakin on, Bo Lundell huomauttaa.

– Pyrimme aina saamaan tomaattia, kurkkua, salaattia ja perunaa paikallisilta tuottajilta. Kemiönsaaren vesistä pyydetty kala on myös asiakkaidemme toiveissa. Mutta koska kalastajia on nykyään vain muutama, toiveen toteuttaminen on ollut vaikeampaa, Lundell sanoo.

Kesäkuukausina Kemiönsaaren väkiluku kasvaa. Sama koskee K-Kärran päivittäistä asiakasmäärää. Talvella myymälässä tekee päivittäin ostoksia noin 100 henkilöä, kesällä määrä on kaksinkertainen tai enemmän.

– Olemme siis pitkälti riippuvaisia kesävieraistamme. Kesäkausi on lyhyt, mutta intensiivinen, Carina Eriksson-Lundell sanoo.

Kesäasukkaat ottavat aktiivisesti yhteyttä, jos on tietty tuote, jonka he haluavat K-kaupan hyllyille. Eriksson-Lundell kertoo myös, että hän ja hänen miehensä reagoivat tarkkakuuloisesti siihen, mitä asiakkaat haluavat.

– Jos joku haluaa esimerkiksi vegaanisen tai kasvistuotteen, otamme sen ehdottomasti valikoimaamme, mutta jos tarpeeksi moni ei halua ostaa sitä, tuote on poistettava hyllystä.

Uutta tänä kesänä on, että bensiiniä myydään pienissä kanistereissa, jotka on tarkoitettu pienemmille koneille.

Lundell lisää, että ruokakaupassa ostoksia tekevät kesäasukkaat kehuvat häneltä ja hänen vaimoltaan saamaansa asiakaspalvelua sekä kassalla kaupan osa-aikaisia työntekijöitä.

Ilman kesävieraita myymälän toiminnan kannattavuus heikkenee. Monien Dragsfjärdin asukkaiden kerrotaan tekevän ostoksia muuallakin kuin Kärrassa.

Ytterkullan koulu Kärrassa lakkautettiin vuonna 2009. Kauempana ajassa taaksepäin kylässä oli postitoimisto ja pankki. Tällaiset sosiaaliset instituutiot merkitsivät sitä, että useammat ihmiset asuivat Kärrassa ja tekivät ostoksia kaupassa.

– Monet haluavat tehdä ostoksia Taalintehtaalla tai Kemiössä, koska jotkut tavarat voivat olla siellä hieman halvempia. Mutta kun otetaan huomioon autolla ajaminen täältä jommallekummalle paikkakunnalle ja takaisin, säästöt ovat pieniä. Pienet kyläkaupat vähenevät nopeasti. Yksi tapa tukea heidän toiminnansa on käyttää aktiivisesti heidän palveluitaan, sanovat kauppiaat Bo Lundell ja Carina Eriksson-Lundell.

On tärkeää tukea lähipalveluita

K-Kärralla on tarvittavat perushyödykkeet ja elintarvikkeet. Näin sanoo Torbjörn Kevin, osa-aikaisasukas Ölmosvikenissä Dragsfjärdissa.

Kevin lisää, että hän tekee ostoksia lähes päivittäin kaupassa. Myös muut Dragsfjärdin asukkaat ajattelevat, että myymälä on parantunut vuosien varrella.

– Jos K-Kärraa ei olisi, meidän kärralaisten ja lähialueen asukkaiden matkat lähimpään ruokakauppaan olisivat tarpeettoman pitkiä. On tärkeää, että on paikallisia palveluja. On myös ympäristöystävällisempi valinta tehdä ostoksia lähikaupassa sen sijaan, että ajaisit pidemmän matkan isompaan ruokakauppaan.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

K-Karra_

K-Kärralla on eniten perustavarat jonka asiakkaat tarvitsevat.

Kuva: Célia Lindström, Ellinor Dahlbom ja Lilja Dahlbom ovat valmiina Nurmikenttä Cupiin.

Taitava harhauttaja, varma puolustaja ja monitaitoinen keskikenttäpelaaja kertovat, että Nurmikenttä Cup, jota pelataan nyt lauantaina on hauska turnaus. Aiempina vuosina joukkue on pärjännyt hyvin, miten menee tänä vuonna?

Kimito Sportföreningin vuosina 2010 ja 2011 syntyneiden tyttöjen joukkue osallistuu tulevana viikonloppuna Amospuistossa pelattavaan Nurmikenttä Cupiin. Ellinor ja Lilja Dahlbom sekä Célia Lindström odottavat turnausta innolla.

– Olemme erittäin innoissamme, Lilja Dahlbom sanoo.

Tytöt kertovat pelanneensa jalkapalloa kuusi vuotta. Joka vuosi he ovat osallistuneet Nurmikenttä Cupiin. Aiemmissa turnauksissa he ovat pärjänneet hyvin.

– Olemme pelanneet finaalissa useita kertoja, Lindström sanoi.

Nurmikenttä Cupiin joukkueen pelaajat ovat jakaantuneet kahteen joukkueeseen, vuonna 2010 syntyneet tytöt ovat muodostaneet oman ryhmän. Vuonna 2011 syntyneet ovat pelanneet toisessa joukkueessa.

KSF kohtaa yleensä Tammisaaren EIF:n ja Paraisten PIF:n Nurmikenttä Cupissa. Tämän vuoden vastus on epäselvä Dahlbomien ja Lindströmin osalta.

Kentällä Ellinor Dahlbom pelaa vasempana laitahyökkääjänä ja Lindström oikeana laitapuolustajana. Lilja Dahlbom pelaa hyökkäävänä keskikenttäpelaajana. Lindström kertoo, että hänen vahvuuksiaan pelissä ovat pallon purkaaminen vastustajan hyökätessä ja syöttöpeli.

Lilja Dahlbom puolestaan kuvailee itseään monipuoliseksi pelaajaksi.

– Olet hyvä kuljettamaan ja laukomaan, Lindström sanoo ja kuvailee Ellinor Dahlbomia pelaajana.

Valmentaja Fred Nordell aloittaa harjoitukset. Pian sen jälkeen alkaa sataa kovaa. Harjoituksiin kokoontuu 20 pelaajaa. Tytöt harjoittelevat paljon syöttöpeliä.

 

Nurmikenttä Cupin lisäksi tänä viikonloppuna pelataan myös otteluita toisen jalkapalloturnauksessa, nimittäin MM-kisat Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Lohkovaihe on ohi, pudotuspelit ovat käynnissä. Tytöillä on suosikkijoukkue turnauksessa.

– Kannustamme Englantia. Heillä on aina hyviä pelaajia.

Suuri kahdeksan tai kymmenen tunnin aikaero Suomen ja kisojen isäntämaiden välillä tarkoittaa, että ottelut pelataan yleensä aamuyöllä ja aamulla Suomen aikaa. Tytöt sanovat nähneensä osan peleistä, mutta eivät kaikkia.

Lilja Dahlbom mainitsee englantilaispuolustajan, maajoukkueen kapteenin Leah Williamssonin taitavana pelaajana. Williamsson pelaa lontoolaisseura Arsenalissa.

Mitä tulee suosikkijoukkueisiin seuratasolla, tytöt suuntaavat edelleen katseensa pääasiassa Espanjaan.

– Real Madrid on suosikkijoukkueeni. Muun muassa Luka Modrić on erittäin hyvä, Lilja Dahlbom sanoo.

Kroaatialainen Modrić on varakapteeni madridilaisseurassa. Real Madridin miehet ovat liigamestareita Espanjassa, naisten joukkue on ollut olemassa vasta muutaman vuoden.

Dahlbom mainitsee myös Tottenhamin, myös Lontoosta, joukkueena, jota hän seuraa.

Célia Dahlbom puolestaan uskoo, että Manchester Cityn norjalainen hyökkääjä on maailman paras pelaaja.

– Erling Haaland on taitava ja erinomainen hyökkääjä.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

GC pojkar

Foto: Isac Lindgård ja Elis Taipale uskoo menestykseen tämän viikonlopun Nurmikenttä Cupissa.

KSF:n vuonna 2011 syntyneet poikien juniorit janoavat Nurmikenttä Cupin kultaa. Itseluottamus on hyvällä tasolla.

Jalkapalloturnaus Nurmikenttäcup pelataan lauantaina 5. elokuuta Amospuistossa Kemiön keskustassa. Tänä vuonna turnauksessa pelaa 45 joukkuetta. Yksi niistä on Kemiöläisseura Kimito Sportföreningin poikien joukkue, jossa pelaajat ovat syntyneet vuonna 2011. Isac Lindgård ja Elis Taipale kertovat, että joukkue pelaa turnauksessa kolmatta kertaa.

– Toivomme menestystä turnauksessa, Lindgård sanoo.

KSF:llä on turnauksessa yhteensä kymmenen joukkuetta, sekä tyttöjen että poikien joukkueet.

Taipale kertoo, että aiempien vuosien turnauksissa pojat ovat kohdanneet IFK Mariehamnin junioreita. Tänä vuonna kemiöläiset pelaavat myös ahvenanmaalaisia vastaan, tällä kertaa he kohtaavat sinivalkoisen Jomala IK:n. Pojat pelaavat kahdeksalla kenttäpelaajalla ja maalivahdilla.

– Aiemmin meillä oli Nurmikenttä Cupissa kaksi joukkuetta, mutta nyt osallistumme vain yhdellä, Taipale kertoo.

Ensimmäinen Nurmikenttä Cup pelattiin vuonna 1993. Niinpä turnaus juhlii tänä vuonna 30-vuotispäiväänsä. Jalkapallojaoston puheenjohtaja Markus Dahlbom kertoo, että turnauksen perusajatuksena oli, että Kemiönsaaren jalkapallojuniorit pääsisivät pelaamaan saaren ulkopuolisia joukkueita vastaan.

– Nappulaliigassa juniorit pelaavat vain muualta Kemiönsaaresta tulevia junioreita vastaan. Nurmikenttä Cupissa kohdataan muitakin vastustajia, mikä on tervetullutta.

Nappulaliigassa pelaa usein joukkueita myöskin Sauvosta ja Perniöstä, mutta muuten asiat ovat niin kuin Dahlbom sanoo. Tämän vuoden Nurmikenttä Cupissa Kemiönsaareen tulee muun muassa Tammisaaren EIF, Karjaan BK-46, FC Inter Turku ja HJK.

Maanantain harjoituksiin osallistuu yksitoista pelaajaa. Joukkue on saanut uuden pelaajan. Valmentaja Peter Eggert kertoo, että tänä viikonloppuna pelataan Nurmikenttä Cup ja useimmat pelaajat ilmoittavat olevansa tulossa siihen. Harjoituksissa harjoitellaan muun muassa syöttöpelejä.

Pojilla on hyvä yhteenkuuluvuus joukkueen sisällä. He vitsailevat paljon keskenään ennen harjoitusten alkua.

Isac Lindgård kertoo pelaavansa laitapelaajana. Elis Taipale puolestaan on keskuspuolustaja ja hyökkäyksen kärkipelaaja. Vaikka hän pelaa puolustajana ja hyökkääjänä, hän tuo silti maalivahdin hanskat harjoituksiin. Taipale menee maaliin ja hänen joukkuetoverinsa yrittävät potkaista palloa maaliin, mutta eivät onnistu. Hän tekee pari taitavaa torjuntaa.

Lindgård kertoo, että pojilla on selkeä tavoite turnaukselle. Aiemmin he ovat voittaneet kultaa ja ottaneet hopeaa.

Tarkoittaako tämä, että tavoittelet kultaa tänä vuonna?

– Totta kai, huutaa joukkuetoveri heidän takanaan.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Grasplanscup pojkar

Foto: Pojat harjoittelevat syöttöpelejä maanantain harjoituksissa.

Copyright © Annonsbladet
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram