26.7.2023
Kuva: Sisäministeriö päättää, voiko Hiittisten merivartioasema jatkaa tulevaisuudessa.
Hiittisten merivartioasema ja sen olemassaolo saarella on ollut vaakalaudalla. Pysyykö asema tulevaisuudessa vai ei? Jos ei, mitkä ovat seuraukset merivartiostolle ja Hiittiselle?
Saadakseen vastauksen näihin kysymyksiin Ilmoituslehti kääntyy Benny Paulssonin, muutaman vuoden eläkkeellä olleen merivartijan puoleen. Paulsson asui perheineen Hiittisten merivartioasemalla vuosina 1976-82. Hän kannattaa voimakkaasti merivartioaseman säilyttämistä.
– Viime vuonna tehtiin vetoomus nimilistan muodossa Hiittisten kyläyhdistyksen aloitteesta, jossa toimin sihteerinä. 2000 ihmistä allekirjoitti. Monet kertoivat henkilökohtaisia tarinoita siitä, että he ovat elossa suurelta osin Hiittisten merivartioston ja heidän nopean reagointinsa ansiosta, sanoo Paulsson.
Nimilista luovutettiin sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) Sanna Marinin (s.) hallituksessa (2019-2023). Perussuomalaisten Mari Rantanen hoitaa nyt asiaa.
Varsinais-Suomessa on merivartioasemia myös Nauvossa ja Susiluodossa Uudenkaupungin ulkopuolella.
Hiittisten merivartiosto on saaren ainoa viranomainen. Se tekee tiivistä yhteistyötä Hiittisten vapaapalokunnan kanssa. VPK on monissa tapauksissa merivartiostoja nopeammin onnettomuuspaikalla, kun onnettomuus tapahtuu maalla, mutta palokunta ei voi korvata merivartiostoa. Rajavartiostoon kuuluvalla merivartiostolla on ehdottomasti parhaat varusteet kaikkiin vuodenaikoihin ja sääolosuhteisiin. Nämä laitteet ovat kaikkien viranomaisten käytössä, jotta kaikki lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa turvallisesti myös saaristossa.
Monipuolinen kalusto on elintärkeää, sillä potilaat ja onnettomuuksien uhrit tarvitsevat jatkokuljetuksia mantereelle hoitoon. Helikopteri ei lennä kaikissa sääolosuhteissa, minkä vuoksi tarvitaan myös Merivartioasemien hyvin varustettuja veneitä ja aluksia, kuten ilmatyynyaluksia.
– Merivartiosto tekee myös paljon poliisityötä, joka ei kuulu VPK:n vastuualueeseen.
Hiittisten asukkaat ovat pelänneet, että merivartioasema joko suljetaan tai siirretään joko Kasnäsiin tai Taalintehtaalle. Se ei kuitenkaan ole järkevä ratkaisu.
– Hiittisiltä on avoimet vedet joka suuntaan. Jos joku on hädässä ulkosaaristossa, Hiittisten merivartiosto saapuu paikalle paljon nopeammin kuin Taalintehtaalta tai Kasnäsista.
Merivartioaseman muuttaminen partiotukikohdaksi ei myöskään ole toimiva ratkaisu. Partiotukikohdassa kukaan ei ole paikalla ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa.
– Pahimmassa tapauksessa tämä johtaisi saariston autioitumiseen entisestään, Paulsson sanoo.
Hiittisistä merivartiosto saavuttaa nopeasti Kemiönsaaren saariston asutut saaret. Koska saaristossa liikkuu kesäisin paljon enemmän ihmisiä kuin muina vuodenaikoina, on välttämätöntä pystyä kattamaan laajempi alue tehokkaasti.
– Isommatkaan veneet eivät käytännössä korvaa fyysistä asemaa. Tarvitaan myös pienempiä veneitä, joilla pääsee helposti uhrin luo vesillä, Paulsson sanoo.
Milloin sisäministeri Mari Rantanen käsittelee Hiittisten merivartioaseman asiaa, on tätä kirjoitettaessa epävarma. Benny Paulsson kuitenkin näkee, että asema sijaitsee edelleen Hiittisillä, joka on jo pitkään osoittautunut toimivaksi paikaksi.
– Kun otetaan huomioon maailmanpoliittinen tilanne ja Suomen Nato-jäsenyys, toivon, että ymmärrys maan tehokkaasta puolustusvalmiudesta löytyy. Tarvitsemme kiinteitä yksiköitä, joiden henkilökunnalla on hyvä paikallistuntemus, Benny Paulsson sanoo.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Kuva: Benny Paulsson ja Hiittisten kyläyhdistys haluavat säilyttää Hiittisen merivartioaseman.
Saari, jolla on jäätävä sotahistoria. Näillä sanoilla voidaan tiivistää Örön 1900-luku.
Öröhön meneville saarta voidaan pitää tavallisena matkailukohteena, mutta näin ei ole. Vuonna 1910 venäläiset alkoivat rakentaa Öröhön rannikkolinnoitusta, joka säilyisi tärkeänä myös Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Näin sanoo Maria Pick. Hän on Örön opas. Yhdessä Ilmoituslehden toimittajan kanssa kiertueelle osallistuu ruotsalainen perhe. Kokoonnumme saaren historiaa esittelevään näyttelyyn, sekä sodan historiaan että yleiseen näyttelyyn. Pickillä on laaja tuntemus Öröstä.
– Noin 3000 vuotta sitten saari kohosi merenpinnan yläpuolelle, vuonna 1656 Örö mainitaan ensimmäisen kerran kartalla. Pysyvänä asuinpaikka na se on ollut vasta puolustusvoimien läsnäolosta lähtien vuodesta 1917, hän sanoo.
Örötä kutsuttiin aluksi Sandöksi, mutta nykyisen nimensä saari sai 1800-luvulla saaren muodon mukaan. Ennen kuin saarelle syntyi suuria asutuksia, Rosalan ja Bölen asukkaat antoivat eläintensä laiduntaa Örössä. Saarella asuu nyt alle kymmenen ihmistä ympäri vuoden.
Öröllä on vahva sotahistoria. Jo sodan aikana 1808–1809, kun Ruotsi menetti Suomen, saarta käytettiin Ruotsin laivaston sotilastukikohtana. Pick sanoo, että sotalaivat telakoituivat saaren länsipuolelle.
Mutta sen sijaan, että aikanaan Suomi oli osa Ruotsia, Pick puhuu enemmän Suomen 1900-luvun historiasta. Näyttelyn pohjakerroksesta Pick johtaa ryhmää kohti venäläisten 1910-luvulla rakentamia tykkejä. Tykit on rakennettu Obuhovin tehtaalla, joka sijaitsee Nevajoen varrella Pietarissa.
Örön linnoitus oli osa venäläistä linnoituslinjaa, johon kuuluivat myös Hangon edustalla sijaitseva Russarö, Paraisten Utö ja Viron Saarenmaa. Öröstä on Hankoon reilut 25 kilometriä, Bengtskäriin vajaat 15 kilometriä. Matkaa Viron Hiidenmaalle on 80 kilometriä. Linnoitus tuli muokkaamaan elämää saarella.
– Täällä elit kuin omassa universumissasi, Pick sanoo.
Örön linnoitukseen kuului yksitoista tykkiä, rautatie, kasarmi ja ruokala. Ylös päästyäsi katselet ulkosaaristoa aina Bengtskäriin asti. Pick kertoo taistelusta, joka käytiin 1940-luvulla. Tuolloin Neuvostoliitolla oli Hanko laivastotukikohtanaan.
– Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Bengtskäriin 21. heinäkuuta 1941. Venäläiset olivat vallanneet naapurisaaren Morgonlandetin vähän aiemmin. Mutta suomalaiset onnistuivat estämään neuvostoliittolaisia valtaamasta Bengtskäriä.
Hän lisää, että luutnantti Fred Lutherin miehistö kävi lähitaistelua venäläisiä vastaan. Öröstä ammuttiin Bengtskärille, Morgonlandetiin ja Hankoon.
Jatkosodan jälkeen Örötä käytettiin sotilaskoulutuksessa vuoteen 2005 asti. Kymmenen vuotta myöhemmin Örö siirtyi Metsähallitukselle ja on nyt avoinna vierailijoille osana Saaristomeren kansallispuistoa.
TEXT & FOTO/TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Örö ulkosaaristossa on mielenkiintoinen paikka vierailla. Yrittäjäpariskunta Janne Tirkkonen ja Nina Liski-Tirkkonen ovat optimistisia kesän suhteen ja toivovat, että saarelle löytäisi lisää ihmisiä.
Ilmoituslehti tapaa Örön hotelli-, ravintola- ja satamatoiminnan takana olevat yrittäjät. Useita vieraita on saarella samaan aikaan, kun yrittäjäpariskunta esittelee saaren liiketoimintaa. Nuoret kesätyöntekijät ottavat vastaan vieraat, jotka saapuvat samalla veneellä lehden toimittajan kanssa.
Liski-Tirkkonen kertoo, että monta henkilöä on kesän aikana vieraillut Öröllä. Hän kuitenkin muistuttaa, että heillä on toimintaa ympäri vuoden, myös syksyllä, talvella ja keväällä – ei vain kesällä.
– Keväällä kävijöitä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.
Hän lisää, että hotelli-, ravintola- ja satamatoiminnan lisäksi Örö tarjoaa mahdollisuuden vuokrata kajakkeja ja kanootteja sekä osallistua opastetuille kierroksille Örön rantalinnakkeella. Örö oli Suomen meripuolustuksen linnoitus, mutta siirtyi Metsähallitukselle vuonna 2015.
Saaren vieraina on ollut kaveriryhmiä, perheitä ja nuoria aikuisia. Erityisesti yhä useampi nuori pari on valinnut vierailla Öröössä.
– Meillä vierailee yhä enemmän kaupunkilaisia, joilla ei vielä ole vahvaa sidettä saaristoon.
Myös kansainväliset vieraat löytävät tiensä Öröhön. Ruotsalaisten lisäksi myös saksalaiset ja tanskalaiset ovat löytäneet tiensä Öröhön kesän aikana.
– Näen, että meillä on potentiaalia tavoittaa suurempi määrä kansainvälisiä vieraita, Tirkkonen sanoo.
Örö sijaitsee reilut kymmenen kilometriä Kasnäsista etelään ja n. 50 kilometriä Kemiön keskustasta. Saarialue on siis melko kaukana saaristossa. Janne Tirkkonen huomauttaa, että lisäyhteydet Öröstä Kemiönsaaren lisäksi läheisiin satamakaupunkeihin toisivat saarelle lisää kävijöitä.
– Yhteydet Öröstä sekä Hankoon että Turkuun lisäisivät mahdollisuuksiamme. Se helpottaisi myös vierailua luonamme, erityisesti niille, joilla ei ole omaa venettä.
Örö sijaitsee reilun 25 kilometrin päässä Hangosta ja 85 kilometrin päässä Turusta. Suomen entisen pääkaupungin ja Örön välissä on lukemattomia luotoja ja saaria, mutta Örön ja Hangon välillä on lähes avomerta.
Tirkkonen sanoo, että reittien toteuttamisessa on haasteita. Yhteyksien kestoon ja tiheyteen vaikuttaa kysyntä ja ne toteutetaan kaupallisesti.
Janne Tirkkonen lisää, että heillä on käytössään myös taksivene. Tirkkonen ajaa taksivenettä itse.
– Tämä mahdollistaa sen, että Öröhön ja Öröstä tulee enemmän ihmisiä silloinkin, kun M/S Idun ei liikennöi.
Hän lisää, että pariskunta tekee tiivistä yhteistyötä M/S Idunin omistavan Wilson Chartersin kanssa veneiden aikataulujen suhteen.
Janne Tirkkonen kertoo, että vallitsevalla säällä on suuri vaikutus Örön kävijämääriin. Huono sää tarkoittaa vähemmän turisteja. Loppujen lopuksi hän suhtautuu myönteisesti kesän jatkoon.
Pariskunta korostaa kaunista luontoa syynä tulla saarelle. Tirkkonen lisää, että Örössä saa rauhaa ja hiljaisuutta.
– Vaikka saarella olisi tuhansia muita ihmisiä samaan aikaan, löydät aina paikan, jossa voit olla yksin, jos haluat. Örön historia, sekä yleisesti saaren historia että sotahistoria, on erittäin jännittävää ja siihen kannattaa tutustua, Janne Tirkkonen sanoo.
TEXT & FOTO/TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Amanda Enberg on yksi Farmors Cafén omistajista.
Oletko kiinnostunut hyvästä ruoasta, hyvästä ilmapiiristä ja idyllisestä maalaisympäristöstä? Högsåran ihana Farmors Café on silloin paikka, jossa kannattaa käydä.
Muutaman sadan metrin päässä byvikenin lauttasatamasta Högsårassa sijaitsee Farmors Café. Kahvilaa ympäröi maaseutuidylli niittyineen aivan vieressä. Kun Ilmoituslehti saapuu kahvilaan, koirat Tosca ja Tilma juoksevat kohti tervehtimään. Koirien lisäksi Farmors Cafélla on tilalla myös kaneja häkissä.
Saarella on rauhallista. Ainoa, jonka kuulee, on lintujen laulu ja ruohonleikkuri parin pihan päässä. Henkilökunta laittaa kaiken järjestykseen.
Yksi Farmors Cafén takana olevan perheyrityksen omistajista, Amanda Enberg, tapaa lehden lähettilään. Enberg on syntynyt ja kasvanut Högsårassa. Hän kertoo, että hänen äitinsä Ylva Enberg perusti Farmors Cafén vuonna 1994.
– Olemme alusta asti kehittäneet kahvilaa uusilla annoksilla ja aluetta on laajennettu.
À la carte-listan ruokien lisäksi asiakkaat voivat tilata herkullisia leivonnaisia ja muita makeisia sekä kylmiä juomia.
Farmors Café koostuu keittiöstä, ruokasalista, terasseista ja paviljongista. Pihalla voi pelata muun muassa lentopalloa.
Farmors Caféssa vierailu on kuin aikamatka sotien väliselle ajalle (noin 1918–1939), jolloin Suomi oli maatalousyhteiskunta. Sillä ajalla oli tavallista asua suurilla tiloilla maaseudulla tai saaristossa, ja perheillä oli useita lemmikkejä.
Monikulttuurinen paikka. Päivän ensimmäiset vieraat saapuvat Farmors Caféhen. Sekä nuoret että vanhat istuvat eri pöytien ympärille tilaten kylmää juomaa, jäätelöä tai purtavaa. Kävijämäärä kasvaa nopeasti.
Farmors Caféssa kuullaan vuorotellen useita kieliä. Amanda Enberg kertoo, että kahvilan henkilökunnalla on heterogeeninen tausta.
– Kokkien ja tarjoilijoiden joukossa on useita Länsi-Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta, mutta meillä on työntekijöitä myös Ruotsista – Norrköpingistä ja Göteborgista – Ranskasta ja Italiasta.
Emil Järvinen Tammisaaresta työskentelee keittiössä. Järvinen nauttii työskentelystä Farmors Caféssa ja toteaa, että Högsåraan on helppo tulla omalla veneellä, jopa Hangosta ja Paraisilta asti.
– Farmors Café sijaitsee hyvällä paikalla täällä saarella. Olen iloinen saadessani työskennellä täällä. Meillä on hyvä yhteistyö henkilökunnan ja mukavien vierailijoiden kanssa.
Järvinen näyttää taitonsa ja valmistaa maukkaan annoksen, jota toimittaja pääsee maistamaan.
Emil Järvinen valmistaa herkullisia ruoka-annoksia Farmors Cafén keittiössä.
Amanda Enberg kuvailee Farmors Caféta paikaksi, joka sopii kaikille.
– Sanoisin, että monet vieraistamme ovat perheitä. Mutta tietysti muutkin vierailevat meillä.
Saarelle pääsee helposti ilman omaa autoa. Moni parkkeeraa autonsa mantereelle Svartnäsiin kävellen lossille ja Högsåralla. Toinen ympäristöystävällinen vaihtoehto on matkustaa pyörällä.
Amanda Enberg kertoo, että pelimannit Benny Törnroosin ja Calle Petterssonin ja muut samankaltaiset vierailevat vielä kesän aikana kahvilassa Högsårassa.
– Toivomme hyvää säätä ja paljon kävijöitä loppukauden aikana, Amanda Enberg sanoo.
Teksti & kuva: John Illman
Kylmien juomien lisäksi Farmors Caféssa voi syödä herkullisia leivonnaisia ja muita makeisia.
Keskiaikakirkko luo arvokkaat puitteet sinfoniaorkesterille.
Kemiönsaaren Musiikkijuhlat alkoivat arvokkaasti Kemiön kirkossa tiistaina. Sinfoniaorkesterin esiintyminen pikkupaikkakunnalla ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, mutta Jyväskylä Sinfonia vieraili saarellamme jo toistamiseen.
Orkesteria johti Kaapo Ijas ja ohjelmistossa oli tutuista tutuimpien säveltäjien, Richard Wagnerin ja Wolfgang Amadeus Mozartin teoksia. Musiikki soi mahtavasti keskiaikaisen kirkon holvien alla. Sopraano Helena Juntunen hurmasi yleisön dramaattisilla tulkinnoillaan Wagnerin Wesendonck Lieder:istä ja palkitsi suosionosoitukset ylimääräisellä numerolla.
Musiikkijuhlat järjestetään nyt 25. kerran. Vuosia taiteellisina johtajina toimineet viulistisisarukset Katinka ja Sonja Korkeala huomioitiin kukkakimpuin.
Näin mittavan tapahtuman järjestäminen pienellä paikkakunnalla olisi mahdotonta, elleivät paikalliset taidemusiikin ystävät avustaisi vapaaehtoisina huolehtien lukemattomista käytännön tehtävistä. Kuten tauon kahvitarjoilusta makoisine saaristolaisvoileipineen.
FESTIVAALI jatkuu aina sunnuntain Grande finalde -konserttiin saakka. Tänään konsertteja järjestetään Söderlångvikissa ja Salon Veturitallissa. Perjantaina vuorossa ovat tunnelmalliset Kirkosta kirkkoon -konsertit Västanfjärdissä ja lauantaina voi yhdistää Labbnäsin ja Söderlångvikin konsertit kulinaarisiin elämyksiin.
Teksti & kuva: Ingrid Sandman
Kemiönsaaren musiikkijuhlat ovat parhaillaan käynnissä. Huomenna perjantaina Västanfjärdissä kuullaan kaksi konserttia, yksi Västanfjärdin uudessa kirkossa ja toinen vanhassa. Uudessa kirkossa soittaa Mozartin, Haydnin ja van Beethovenin musiikkia, joilla kaikilla oli yhteyksiä Wieniin nykyisessä Itävallassa. Konsertti alkaa klo 20.30.
Myöhemmin samana iltana vanhassa kirkossa kuulijat matkustavat ajassa taaksepäin 1500-luvulle ja 1700-luvun lopulle. Muun muassa brittiläiset Tobias Hume ja Orlando Gibbons ovat säveltäneet kappaleet musiikkiin, jota soitetaan konsertin aikana.
Teksti: John Illman
Kahvitauko.
Vuoden Ympäristöpalkinto: Börje Holmberg
Vuoden Urheiluteko: Matias Nylund
Vuoden Nuorisopalkinto: Emma Heikkilä
Vuoden Yrittäjä: Road Café Yttis
Vuoden Lähettiläs: Ekniemen huippu/Jaakko Virtanen
Vuoden Nuorisourheilija: Melvin Dahlbom
Vuoden Liikuttaja: Jonna Uggeldal
Vuoden seuraihminen, urheiluseurat: Anders Nordell
Vuoden seuraihminen, muut yhdistykset: Susan Holmberg
Vuoden Ympäristöpalkinto: Börje Holmberg
Perustelut: Börje on aktiivinen eläkeläinen, joka tukee, työskentelee ja lobbaa paikallisen elinkeinoelämän puolesta. Börje on myös antanut kasvonsa Kemiönsaaren lähiruualle.
Vuoden Urheiluteko: Matias Nylund
Perustelut: Matias Nylund kuuluu Suomen 10 parhaan pitkän matkan hiihtäjämme joukkoon. Matiaksella on kokopäivätyö, perhe-elämä ja viime talvet ovat olleet ehkä maan pahimpia nyt useita vuosia peräkkäin. Tätä huolimatta, hän suorittaa vuodesta toiseen todella korkealla tasolla muita hiihtäjiä vastaan, jotka hiihtävät enemmän tai vähemmän kokopäiväisesti.
Vuoden Nuorisopalkinto: Emma Heikkilä
Perustelut: Emma Heikkilä on aktiivisesti mukana useissa eri yhdistyksissä eikä epäröi tehdä vapaaehtoistyötä tarvittaessa. Emma on myös nuorisoparlamentin jäsen ja ystäväoppilas koulussa.
Vuoden Yrittäjä: Road Café Yttis
Perustelut: Road Café Yttiksessä saa erinomaista palvelua, joka tulee kaikkien työntekijöiden sydämmestä aidosti.
Vuoden Lähettiläs: Ekniemen huippu/Jaakko Virtanen
Perustelut: Jaakko Virtanen on ollut aktiivisesti Ekniemen huipun talkoolaisena. Ekniemen huippu on erinomainen luonto- ja ympäristömatkailukohde, jonka Jaakko ja muut talkoolaiset ovat yhdessä perustaneet. Huippu on hieno lisä saaren monipuoliseen tarjontaan, ja tämä on laittanut liikkeelle niin saarelaiset kuin ulkopaikkakuntalaiset.
Alexandra Viklund, KiRy, ratsastusurheilu
Taru Vähämäki, KiRy, ratsastusurheilu
Jennie Karlsson, KiRy, ratsastusurheilu
Minna Hakala, KiRy, ratsastusurheilu
Pia Tötterman, KiRy, ratsastusurheilu
Hanna Nurmi, KiRy, ratsastusurheilu
Anneli Viljanen, KiRy, ratsastusurheilu
Per-Åke Mattsson, KSF, suunnistus
Rolf Nordell, KSF, suunnistus
Anna von Wendt, Björkboda Dressage, ratsastusurheilu
Arthon Alanne, TMK, motocross
KSF flickor 11, KSF, jalkapallo
Noah Pomrén, KSF, yleisurheilu
Maja Jensén, KSF, yleisurheilu
Ingrid Hagman, raviurheilu
Gullhild Hagman, raviurheilu
Axel-palkintoja, jotka jaetaan lokakuussa elokuvafestivaalin yhteydessä Villa Landessa.
Vuoden Kulttuuripalkinto
Vuoden Nuori Kulttuuripalkinto
Vuoden Kulttuuriteko
Kirjaston Akselpalkinto
Teksti: Lehdistötiedote, Kuva: Michael Nurmi
Antti Sarpila kertoo, että Baltic Jazzissa on tänä vuonna mukana suuria artisteja muun muassa Ruotsista. (Kuva: yksityinen)
– Baltic Jazz on Suomen ainoa jazzfestivaali, jossa soitetaan klassista jazzia 1920-luvulta 1940-luvulle. Kaikki muut jazzfestivaalit, jotka ovat aiemmin soittaneet klassista jazzia, ovat muuttaneet profiiliaan joko erilaisen musiikin tai modernin jazziin.
Näin sanoo Antti Sarpila. Hän on Taalintehtaan Baltic Jazz -jazzfestivaalin taiteellinen johtaja. Hänen ei ole vaikea selittää, miksi kannattaa käydä jazzfestivaaleilla, jotka järjestetään 7.–9. heinäkuuta.
Sarpila on ollut mukana järjestämässä Baltic Jazzia vuosituhannen vaihteesta lähtien ja nauttii taiteellisen johtajan tehtävästään. Hän kertoo, että ainutlaatuinen meriympäristö ja klassinen jazzmusiikki ovat ainekset hyvään ilmapiiriin, joka yleensä vallitsee Baltic Jazzin aikana.
– Kun näen ihmisiä Taalintehtaalla leveä hymy huulillaan Baltic Jazzin aikana, tiedän, että festivaali on onnistunut. Kuten aiempinakin vuosina, toivomme, että tämän vuoden festivaalilla on paljon kävijöitä. Tänä vuonna meillä on myös suuria taiteilijoita Ruotsista, kuten Fredrik Lindborg, sanoo Antti Sarpila.
Teksti: John Illman, Kuva: Yksityinen
Baltic Jazz festivaali järjestetään tulevana viikonloppuna Kemiönsaaren Taalintehtaan ruukkikylässä jo 35. kertaa. Festivaalin taiteellisen johtajan Antti Sarpilan johdolla kootussa ohjelmassa on mukana useita kotimaisia huippuartisteja sekä myös muutamia kauempaa saapuvia artistivieraita. Viikonlopun suuremmat konsertit järjestetään Ruukinpuistossa ja konserttipaikaksi paluun tekevällä vanhalla mekaanisella Verstaalla.
Puistolavan avaa perjantaina klo 19 alkava 65th Anniversary of DDT Jazzband -juhlakonsertti, jossa DDT Jazzbandin kunniavieraana esiintyy Johanna Försti, yksi Suomen rakastetuimmista laulajista. Lauantaina puistolavalla klo 14 alkavassa kolmen konsertin Picnic in the Park putkessa esiintyvät Antti Sarpila Swing Band with guests, Sofia Finnilä ja Ruotsista Taalintehtaalle saapuva Fredrik Lindborg Trio & String Quartet.
Verstaalla lauantai-iltana klo 20 alkavassa Swing Factoryssä tunnelmaa ovat luomassa Screamin’ Jay & The Bones, SoulSisters ja tämän vuoden festivaalin kaukaisin artistivieras, Yhdysvaltalainen Professor Cunningham & His Old School.
Baltic Jazzin toiminnanjohtaja Jani Tuomaala kertoo, että tämän vuoden festivaalilla on mukana myös pienempiä tapahtumapaikkoja. Uusista tapahtumapaikoista Tuomaala nostaa esille Ullman’s Villan, jossa järjestetään festivaalin aikana kaksi konserttia. Lauantain Jazz & Dinner konsertin artistina on Django Collective Helsinki ja sunnuntaina Ullman’s Villan puutarhassa esiintyy Anna Inginmaa. Perinteisistä tapahtumapaikoista Kasnäs Paviljongissa järjestetään jälleen Varaslähtö -konsertti jo torstaina ja Söderlångvikin upeassa kartanossa järjestetään sunnuntaina festivaalin Päätöskonsertti, jossa esiintyy Angelika Klas & Seppo Hovi Trio.
Tuomaala muistuttaa Baltic Jazzin olevan festivaali, jonne kaikki ovat tervetulleita ja jonka tarjontaan kannattaa rohkeasti tulla tutustumaan. Perille pääsee autolla reilussa tunnissa Turusta ja kahdessa pääkaupunkiseudulta. Taalintehtaan ruukkikylä kauniine saaristomaisemineen on jo itsessään vierailemisen arvoinen kohde, joten tänne kannattaa tulla vaikka kauempaakin.
Taalintehtaan satama-alueelle pystytettävällä Jazzkadulla järjestetään viikonlopun aikana 7 ilmaiskonserttia. Maksullisia tapahtumia ohjelmassa on yhteensä 15 ja niiden joukossa Aarne Alligaattorin konsertit perheen pienimmille lauantaina sekä ruotsiksi että suomeksi. Rock-musiikin ystäville sunnuntai-iltana on luvassa Jatkot tapahtuma, jossa juhlatunnelmaa ovat vauhdittamassa Cream Pistols, Steinhard ja TrrTrrTrr. Konserttiliput ovat jo myynnissä Tiketissä. Lippuja myydään myös paikan päällä festivaalin aikana.
Teksti: Lehdistötiedote, Kuva: Fabian Rosenberg