Albin Röblom ja Noah Koivisto vuokraavat Taalintehtaalla vesiskoottereita.

Vasta ylioppilaaksi valmistuneet 19-vuotiaat Noah Koivisto ja Albin Röblom ovat perustaneet Aquarental-yrityksen. Se vuokraa Taalintehtaan vierasvenesatamassa vesiskoottereita. He ovat jo pidempään miettineet toimintaa. Kun kesä koitti, he tekivät päätöksen ja ostivat kaksi uutta skootteria vuokrattaviksi. Koivisto kertoo, että he itsekin pitävät skootterilla ajamisesta; se kuuluu kesän huippuhetkiin.

Kun he pohtivat skoottereiden ostamista omaan käyttöönsä he huomasivat skoottereiden olevan melko hintavia. Silloin he keksivät vuokraamisidean. Vierasvenesatama vaikutti olevan vuokraus toiminnalle oivallinen paikka. Koiviston mukaan se on paikka, missä lomailijat liikkuvat. Hän toivookin, että väki haluaisi tutustua mereen ja saaristoon vuokraamallaan skootterilla. Vierasvenesataman palveluiden kehitys odotetaan houkuttelevan entistäkin enemmän turisteja paikkakunnalle.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

AQUARENTAL on käynnistänyt yhteistyön sataman kanssa jotta asiakkaat joustavasti voisivat vuokrata skootterin muutamaksi tunniksi, vuorokaudeksi tai viikoksi. Skootterit ovat SeaDoon pienempää mallia ja helposti hallittavissa. Skootterille mahtuu kaksi henkilöä. Ne eivät kuluta kovin paljon polttoainetta verrattuna suurempiin skootteri malleihin tai pienveneisiin.

Yrittäjät odottavat kauden käynnistyvän tosissaan juhannuksen tienoilla. Kesäksi on jo saatu varauksia. Taalintehtaalta pääsee nopeasti moniin mukaviin matkakohteisiin kuten Kasnäs, Örö ja Högsåra.

Nyt tarjolla on kaksi skootteria mutta suunnitelmia on tarpeen vaatiessa kehittää toimintaa. Tarkoituksena on tarjota vesisuksien vuokrausta. Palveluja markkinoidaan etenkin somessa ja kotisivulla. Taalintehtaalle on tarkoitus asettaa näkyviä mainoksia. 

Nuoret yrittäjät toivovat tietenkin oikein aurinkoista ja lämmintä kesää ja paljon asiakkaita.

Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: IS

Taalintehtaalta pääsee helposti vesiskootterilla tutustumaan moniin hienoihin saaristo kohteisiin.

Klingstedt ja Dahlqvist tarjoavat kakkua, hedelmiä ja mehua.

Avustusten ansiosta kunta on voinut palkata projektiluontoisesti uuden nuorisotyöntekijän kouluihin sekä toisen etsivä nuorisotyöntekijän jo olemassa olevan Vilma Pikkaraisen lisäksi. Catherine Klingstedt aloitti etsivän nuorisotyöntekijän toimessaan helmikuussa ja Katarina Dahlqvist koulujen nuorisotyöntekijänä maaliskuussa.

Tarkoituksena on, että nuorisolla olisi vaitiolovelvollinen, puolueeton ja turvallinen aikuinen, johon he vapaaehtoisesti voivat ottaa yhteyttä. Dahlqvist vierailee säännöllisesti kouluissa. Kevään aikana hän on mm ollut yhteydessä kaikkiin kuudesluokkalaisiin keskustellen siitä, miltä tuntuu siirtyä yläasteelle.

Dahlqvist ja Klingstedt ovat liikkuvia ja läsnä nuorten keskuudessa, jotta nuorten olisi mahdollisimman helppo ottaa yhteyttä. Klingstedtin kohderyhmänä ovat 15-29-vuotiaat. Tukea hän voi antaa koskien töitä, opintoja tai vapaa-aikaa. Nuorisotyöntekijät tekevät yhteistyötä keskenään, mutta myös muiden mm. kunnan työllisyysyksikön ja vapaa-ajan yksikön henkilöstön kanssa.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

KESÄLLÄ he järjestävät nuorisoiltoja Kemiössä ja Taalintehtaalla. Ensimmäiset järjestettiin kesäkuun 8. päivänä Taalintehtaan urheilukentällä ja 9. päivänä Kemiön Amospuistossa. Jatkossa iltoja järjestetään Taalintehtaalla tiistaisin ja Kemiössä keskiviikkoisin klo 18-20. Kohderyhmänä ovat 2005-08 syntyneet nuoret. Ilmoittautua ei tarvitse ja illat ovat ilmaisia.

Paikalle voi tulla hetkeksi tai jäädä sinne koko ajaksi. Nuoret ovat keskiössä ja toiminta muotoutuu heidän mukaansa. Voi vaikkapa nauttia musiikista ja tarjoilusta tai pelata erilaisia pelejä: sulkapalloa, krokettia, rantalentopalloa jne. Ohjaajat tuovat tarvittavat urheiluvälineet paikalle.

Ohjaajat kertovat iloisina, että Taalintehtaalla nuoret keksivät oman versionsa frisbee-golfista.

LISÄTIETOJA löytyy esimerkiksi vapaa-ajan yksikön instagram-osoitteesta #youthkimitoon. mutta paikalle voi tulla ihan muuten vaan. Mikäli jokin asia mietityttää, Dahlqvistiin ja Klingstedtiin voi ottaa yhteyttä whatsappin, sähköpostin tai puhelimen kautta.

Teksti & kuva: Anna Kevin, Käännös: Ingrid Sandman

Klingstedt ja Dahlqvist kanssaan voi pallotella niin ajatuksia kuin oikeita palloja tai haastaa heidät rantalentopallossa.

Apua saatiin, kun sitä eniten tarvittiin, kiitos, Lindström summaa fiilikset.

Tiistaina syttynyt tulipalo tuhosi Tavaratalo Hurrikaanin ja Kemiönsaaren Venekeskuksen toimitilat kokonaan. Nopeasti edennyt palo levisi rakennuksen kattorakenteiden kautta koko rakennukseen. Tulipalon jälkiä raivattiin vielä keskiviikkona. Palon syttymissyytä tutkitaan. Tulipalo syttyi Tavaratalo Hurrikaanin puolella ja eteni sieltä Venekeskuksen tiloihin. Kesän sesonkia varten täytetty Hurrikaanin varasto paloi kokonaan.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Henkilökunta siirsi veneitä ja tulipalosta pelastettuja tavaroita vielä myöhään tiistai-iltana.

Palo eteni todella nopeasti, myymälästä saatiin pelastettua vain neljä lavaa tavaraa, kaikki muu paloi, Niklas Lindberg Tavaratalo Hurrikaanista kertoo mittavista tuhoista.

Kemiönsaaren Venekeskuksen Ben Lindströmin mukaan Kemiönsaaren Venekeskuksen tiloista saatiin ulos useita veneitä.

- Veneet ja moottorit saatiin pääosin pelastettua. Meillä oli onneksi vähän enemmän aikaa, silti esimerkiksi varaosavarasto tuhoutui kokonaan, Lindström harmittelee.

Kemiönsaaren Venekeskus jatkaa toimintaa Björkbodassa vanhan lukkotehtaan tiloissa osoitteessa Konttoritie 2 Björkboda. Lindström uskoo, että kesän veneet saadaan toimitettua asiakkaille lähes aikataulussa.

- Onhan tämä todella suuri isku meille, mutta uskon että toiminta saadaan jatkumaan nopeasti.

Veneilytarvikkeiden ja varaosien myynti siirtyy hetkeksi Tammisaaren Venekeskukseen. Lindströmin mukaan henkilökunta ansaitsee suuren kiitoksen.

(artikkeli jatkuu kuvien alla)

Palo levisi rakennuksen kattorakenteiden kautta.

Kesän sesonkia varten täytetty Hurrikaanin varasto paloi kokonaan.

- Henkilökunnalle iso kiitos näin julkisesti. Olen todella ylpeä teistä, kaikki mitä oli pelastettavissa, on nyt Björkbodassa uusissa tiloissa, Lindström kiittelee.

Kemiönsaaren venekeskuksen henkilökunta siirsi veneitä ja tulipalosta pelastettuja tavaroita vielä myöhään tiistai-illalla suojaan. Lindström ja Lindberg kiittelevät lisäksi pelastuslaitosta sekä kaikkia, jotka auttoivat tavaroiden kantamisessa turvaan.

- Kemiönsaarella on hyvä olla ja yrittää, apua saatiin, kun sitä eniten tarvittiin, kiitos, Lindström summaa fiilikset.

Teksti & kuvat: Jerker Jokiniemi, Käännös.: IS

Tiistaina syttynyt tulipalo tuhosi Tavaratalo Hurrikaanin ja Kemiönsaaren Venekeskuksen toimitilat kokonaan.

Kuva: Peter Eriksson

Presidentti kävelyllä satamasta ravintola- ja hotellikeskukseen seurana olivat mm Erika Strandberg ja Daniel Wilson.

Presidentti Sauli Niinistö tarkasti viime viikolla merivoimien Ritva 21 -harjoituksia Russarössä. Samana päivänä hän kävi myös Örössä Saaristomeren kansallispuistossa.

Örön ohjelmaan mahtuivat kunnan edustajien, kunnanjohtaja Erika Strandbergin sekä valtuuston puheenjohtaja Daniel Wilsonin tapaaminen kuten myös saaren yrittäjien, saaren hallinnosta vastaavan Metsähallituksen edustajien että joukkotiedotusvälineiden tapaamiset. Presidentti ehti myös tutustua saaren ainutlaatuiseen luontoon.

Niinistö kertoi näkemyksiään suurvaltojen välisistä konflikteista toivoen, että Vladimir Putinin ja Joe Bidenin tapaaminen kasvotusten voisi vähentää kitkaa. Mitä Suomeen tulee presidentti sanoi, että meitäkin kyllä valvotaan vaikka julki ei ole tullut samantyyppistä vakoilua, kuin äskettäin on kerrotu muista Pohoismaista.

- Itämeren tilanne on hieman rauhoittunut verrattuna 2014 seuraavia vuosia, hän sanoi ja kehui äskettäin seuraamiaan harjoituksia; kybersodankäynti ei ole tehnyt tavallisia taisteluvalmiuksia turhiksi.

Kun oli puhetta Niinistön varusmieskokemuksista Örössä, presidentti hieman vitsaili mutta korosti kuitenkin sitä, että hänelle oli tärkeää tutustua kavereihin, joilla monilla oli melko erilaisia taustoja.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

 

KEMIÖNSAAREN kunnalle presidentin vierailu merkitsi positiivista julkisuutta. Strandberg ja Wilson saivat myös tilaisuuden kertoa hänelle positiivisesta kehityksestä, jonka kunta on kokenut korona-aikana: osa-aikaiset asukkaat ovat kiitos etätyön huomanneet, että maallakin voi asua, kuntaan on muuttanut uusia asukkaita ja kiinteistöille on ollut kysyntää.

Örö toimi vuoteen 2015 Puolustusvoimien alaisena suljettuna alueena. Se siirtyi Metsähallituksen hallintaan ja osaksi Saaristomeren kansallispuistoa ja on muutaman vuoden kuluessa kehittynyt Saaristomeren suureksi matkakohteeksi. Pääsy saarelle on helpottunut ja palvelut ovat kehittyneet kysynnän kasvaessa. Örön sotahistoria ja ennen kaikkea luonto harvinaisine kasveineen ja monine perhoslajikkeineen houkuttelevat paikalle niin tutkijoita kuin tavallisia turisteja. Nykyisin Örössä vierailee n. 35 000 ihmistä/v. Presidentin vierailun myötä Örö tuli entistä enemmän tunnetuksi.

Teksti & kuvat: Ingrid Sandman

 

Niinistö ehti vartissa vastata useisiin lehdistön kysymyksiin.

Vierasvenesatamasta voi vuokrata polkupyörän ja polkea asfalttitietä saaren sisäosiin. 

Ben Johansson.

Kemiönsaaren lukiosta on jo yli viidenkymmenen vuoden ajan valmistunut hyvin ylioppilaskokeissa menestyneitä nuoria. Ennen kuin saarella oli oma lukio, vain kolmisen prosenttia nuorista jatkoi opintojaan lukiossa. Ylioppilaaksi aikovien oli pakko muuttaa kotoa, useimmiten Paraisille tai Turkuun. Ylioppilastutkinto oli tuolloin ainoa tie akateemisiin opintoihin.

Ei ollut ihan helppoa saada lupaa pidentää Kimito svenska samskolaa kahdeksan luokan oppikouluksi päämääränä ylioppilastutkinto. Aktivistit joutuivat käymään silloisen opetushallituksen puheilla Helsingissä ja kartalla osoittamaan kädestä pitäen viranomaisille, ettei oppilaan matka Paraisille olekaan 30 kilometriä (linnuntietä kyllä on!).

Jo ensimmäisten ylioppilaitten joukossa vuonna 1971 Mauno Lindroos nappasi kuusi laudaturia. Tänä vuonna Albin Röblom kirjoitti seitsemän!

60- ja 70-lukujen nuorten opettajien tehtäviin lukiossa kuului valmentaa opiskelijat ylioppilaskirjoituksiin sekä yhdessä oppilaiden kanssa kehittää lukiokulttuuria. Vanhojen tanssit, penkinpainajaiset ja monet muut lukioon kuuluvat perinnetapahtumat löysivät vuosien varrella muotonsa.

 

MAUNO LINDROOSIN ura on vienyt hänet Helsinkiin, jossa hän on toiminut opettajana Helsingin yliopistossa, Kelassa, Social- och kommunalhögskolanissa sekä toimitusjohtajana Hankenissa.

Hänelle paikallinen lukio oli itsestäänselvä valinta hyvän koulumenestyksen ja sopivan ajankohdan, 1968, vuoksi. Hän muistelee lukioaikaansa myönteisenä kokemuksena, niin opetuksen kuin kavereidenkin kannalta. Silti hän toteaa, että hyvin menestyneitä ihmisiä niin koulussa kuin uraa luodessa jotkut katsovat karsaasti. Lisäksi hän on pannut merkille, että kaupungin kouluissa opiskelijat jo kouluaikanaan loivat sosiaalisia siteitä ja kontakteja, joista on ollut heille suureksi hyödyksi uran aikana. Kemiönsaaren kavereista tällista ”hyvä veli”-etua ei tietenkään ole ollut.

Lindroos arvostaa suuresti Taalintehtaan terästehtaan kesätöissä saamaansa monen vuoden kokemusta ja pitää jo 1686 perustetun terästehtaan sulkemista surullisena. Edelleen hän seuraa saaren tapahtumia ja pitää saarelaisia aktiivisina ja kuntaa melko hyvin toimivana.

- Kun tehdas meni konkurssiin, menetettiin pitkä ja upea teollisuus- ja työläiskulttuurin tyyssija, hän sanoo.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

 

MIKÄÄN lukio ei tänä päivänä ole samanlainen kuin viisikymmentä vuotta sitten. Kimitoöns gymnasium, KÖG on käynyt läpi valtavan kehityksen. Rehtori Ben Johansson, hänkin KÖG:in entinen oppilas, kuvailee opetussuunnitelman muutoksia, luokattomuutta ja lukion avautumista lähiyhteiskuntaan, kunnnan ulkopuoliseen Suomeen  ja Eurooppaan.

Uusia opetussuunnitelmia tulee jatkuvasti, tänäkin syksynä. Oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen ja lukion perusopetus tulee maksuttomaksi. Oppilaan sosiaalinen tausta merkitsee entistä vähemmän. Johansson muistuttaa, että Suomen kaltainen pieni maa ei voi menestyä maailmalla kuin tiedon ja tutkimuksen edelläkävijänä. Koulutukseen on panostettava ja tämä ymmärretään Kemiönsaarellakin.

Syksyn uutuus on lukion merellinen suuntaus. Oppilas voi erikoistua meribiologiaan tai meriteknologiaan. Missä muualla edellytykset tällaisiin opintoihin voisivat olla parempia kuin Kemiönseudulla, jossa meri on aina muokannut ihmisten elämää.

Tekninen kehitys ja digitalisaatio on muuttanut koulun arkea.

- Digitalisaatio on vaikuttanut pedagogiikkaan ja oppimiseen niin hyvässä kuin pahassa Johansson sanoo. Hän on huolissaan siitä, miten nuoret osaavat orientoitua kybermaailmaan, jossa totuus ja valetieto kilpailevat yksilön ajatusmaailmasta.

Ben Johansson siirtyy nyt eläkkeelle toimittuaan koulussa yli 30 vuotta, niistä 13 rehtorina. Hänee seuraajakseen on valittu Bob Karlsson.

Ympäröivälle yhteiskunnalle lukio on vuosien varrella tuonut paljon lisäarvoja, esimerkiksi kulttuuriprojektien myötä. Lukio on myös tuottanut ylioppilaita, jotka ovat korkeamman koulutuksen saaneina palanneet kotikunnalleen ja hyödyntäneet sitä toimien eri ammateissa, esimerkiksi kunnan tai eri organisaatioiden virkamiehinä, yritysjohtajina, urakoitsijoina, toimittajina, kirkon parissa ja luottamushenkilöinä.

Teksti: Ingrid Sandman, Kuvat: yksityiset

 

Mauno Lindroos.