Noin 600 moottoriurheiluun liittyvää kirjaa makaa vieri vieren Rolf Laaksosen ulkorakennuksessa Kärravägen 244:ä. ”Tasaraha, kiitos” ilmoitetaan pienen kassalaatikon kylkeen liimatussa paperilapussa. Laaksonen on 50 vuoden keräilyharrastuksen jälkeen päättänyt myydä suurimman osan kokoelmastaan. 

– Kiinnostukseni autokirjallisuutta kohtaan ei ole hiipunut. Olen vain sen verran ikääntynyt, että nyt on aika siivota, hän sanoo.

Lisäksi 1 400 moottoreihin ja moottoriurheiluun liittyvää kirjaa on varastoituna muualle pihapiirin taloihin. Viereiseen mökkiin on kerätty erillinen kokoelma maailmanhistoriaa sekä jonkun verran teologiaa. Laaksonen arvioi, että hän kaiken kaikkiaan on myymässä noin 3 000 kirjaa.

MOOTTORIURHEILUUN liittyvät kirjat ovat suurimmilta osin englanninkielisiä, eräitä suomenkielisiä lukuun ottamatta.

– Englanninkieliset kirjat ovat harrastajatuttujen minulle ostamia. Useimmat kirjoista on hankittu moottorikilpailuista ja muista alan tapahtumista Englannissa. Teokset käsittelevät urheilulajia yleisellä tasolla – kuljettajia, heidän autojaan ja autojen valmistajia. Englanti valikoitui kieleksi käytännön syistä – suomen- ja ruotsinkielisiä, moottoriurheilua käsitteleviä kirjoja kun ei ole julkaistu yhtä paljon. 

Punainen selkä paljastaa Enzo Ferrarin elämänkerran. ”His, life, his engines, his cars, his drivers, his races, his triumphs” -tarkennetaan kirjan koko nimessä. Saksankielistä roadracinglegenda Jarno Saarisesta kertovaa kirjaa on täydennetty lehtileikkeillä, jotka käsittelevät hänen elämäänsä ennen Montzan onnettomuutta 1973. Moottoriurheilun synkin päivä on mahdutettu ”Le Mans 1955”-nimisen kirjan kansien väliin. (Pierre Leveghin kuljettama auto suistui radalta katsomoon Le Mansin kilpailuissa 1955. Kuljettajan lisäksi turmassa kuoli 83 henkilöä). Hyllyistä löytyy tämän lisäksi formulakirjallisuutta. McLarenin nimi näkyy monessa kannessa ja Bernie Ecclestonen ainakin yhdessä – todennäköisesti useammassa, jos kirjarivejä tutkii tarkemmin.

VARSIN erikoislaatuinen kirjakirppis on auki seitsemän päivää viikossa.

– Asun viereisessä talossa, joten kai tässä voi sanoa, että puoti on auki miltei koko ajan, Laaksonen sanoo.

 

Text och foto: Sam Cygnel

mÖrkö-festivaali on 17.11. klo 17:00 – 19.11. klo 00:30 Taalintehtaalla ensimmäistä kertaa pidettävä festivaali, jossa ammennetaan inspiraatiota marraskuun pimeydestä. Siellä pääsee kokemaan kaikilla aisteilla, kuinka kaunis synkkä marraskuu voi olla. Valon ja pimeän kontrastia tuodaan esille monin eri tavoin.

– Tämä on nopealla aikataululla ja pienellä budjetilla rakennettu festivaali. Idea nousi ensimmäisen kerran esille jo pari vuotta sitten ja nyt ryhdyimme sanoista tekoihin. Festivaali on rakennettu muutamasta kokonaisuudesta: valoteoksista, valon ja äänen yhdistelmistä ja työpajoista, Sari Kippilä Osuuskunta Vindestä kertoo.

– Festivaalin järjestävät yhteistyössä Saariston kulttuuriseurue, Osuuskunta Vinde, Svenska Kulturfonden, Kemiönsaaren kunta ja taiteilijat. Tavoitteenamme on, että festivaalista tulisi jokavuotinen traditio Kemiönsaarella. Tähän aikaan vuodesta on melko hiljaista tapahtumien saralla ja siksi ajankohta on hyvä. Uusia ideoita syntyy koko ajan. Tarkoituksenamme on tehdä festivaalista kiertävä. Tänä vuonna se järjestetään Taalintehtaalla, ensi vuonna jossain muualla Kemiönsaarella. Tätä ensimmäistä festivaalia voisi kutsua kenraaliharjoitukseksi.

Festivaalin aikana on mahdollisuus mm. nauttia maagisista valotaideteoksista sisällä ja ulkona. Taalintehtaan talvikaudeksi suljettu suihkulähde herää eloon Lisa Robertsin valoteoksessa Lähde. Teos toimii aurinkoenergialla ja latautuu päivän aikana. Pimeyden laskettua Lähde alkaa loistaa, kunnes se pikkuhiljaa sammuu yötä kohden.

Tuomo Tammenpään valoinstallaatiossa pääsee seuraamaan, miten siinä käytetty LED ohjaus syntyy. Laura Naukkarisen, Tuula Nikulaisen ja Anréa Vannucchin valoa ja ääntä yhdistävä Meri on kotimme -installaatio kertoo Itämeren alkuperäisasukkaiden merielämästä. Myös Antti Tolvin Metsän harmonia -installaatio yhdistää ääntä ja valoa. Vanha sähköharmooni toimii puhaltimena urkupilleille, jotka on rakennettu Väinönputkista.

Metsän yön tarinat vie kävijät taskulampuin kuljettavalle hyytävälle heijastinpolulle metsään. Miltä pimeä metsä näyttää, tuntuu ja kuulostaa? Millaisia tunteita se nostaa esille? Polku muodostuu saaren koululaisten kertomista valon ja pimeyden tarinoista. Polun varrelle sijoitetut teokset on valmistettu erilaisista heijastavista materiaaleista. Polku jää festivaalin jälkeen paikalleen ihmisten iloksi vuoden loppuun asti.

Festivaalin aikana voi myös ottaa osaa uhkarohkeiden yökävelyyn, tai mennä Rosala Handelsbodiin kuulemaan kammottavia tarinoita ääneenlukumaratonilla ruotsin, suomen ja englannin kielillä. Bio Ponyn filmifestivaali esittää 4 klassista amerikalaista film noir elokuvaa.

mÖrkö Magic Bike Light:issa pyöritetään pyörää nopeasti, jotta kuvat saadaan näkyviin. Pinnoihin kiinnitetyt vilkkuvat valot syttyvät ja sammuvat ja huijaavat silmämme näkemään kokonaisen kuvan.

Pimeähullujen työpajoissa pääsee kokeilemaan esimerkiksi interaktiivista digimaalausta, joka heijastetaan elokuvateatterin laajakankaalle. Slow glow valomaalaustyöpajassa kokeillaan valokuvaustekniikkaa, jossa valokuvaan ”maalataan” tai ”piirretään”, pitämällä kädessä valonlähdettä ja käyttämällä pitkää valotusaikaa.

Avajaiset pidetään perjantaina, jolloin on mahdollisuus yhdessä kiertää paikat läpi. Tarkempi ohjelman sisältö löytyy alta ja osoitteesta: https://www.visitkimitoon.fi ja https://www.facebook.com/events/132756134040145/

text&foto: Kati Lönnqvist

Tobias Björklund Yhdistysakuutista, Anne Lindroos Luckanista ja Hanna Mehtonen-Rinne kunnan kulttuuriosastolta käyvät läpi Svenska veckanin ohjelmaa.

Kulttuuriviikko Svenska veckania vietetään 6.-12.11. Tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 2000. Kemiönsaari osallistuu siihen nyt kolmatta kertaa. Ohjelmaa koordinoi Kemiönsaarella Luckan yhteistyössä kirjaston, Kemiönsaaren vapaa-aika- ja kultturiosaston ja Folktingetin kanssa. Myös Dragsfjärds hembygdsförening järjestää ohjelmaa.

Svenska veckanin avulla halutaan laajentaa ruotsalaisuuden päivän juhlaa ja tarjota mahdollisuuksia kokea monipuolista kulttuuritarjontaa ruotsinkielellä. Monipuolisella ja vaihtelevalla ohjelmalla Svenska veckan haluaa olla yhdistävä lenkki ruotsinkielisen ja suomenkielisen väestön välillä. Tärkein kohderyhmä ovat lapset ja nuoret, mutta ohjelmaa on kaikenikäisille.

Anne Lindroos Luckanista kertoo, että vaikka projektin nimi on ruotsinkielinen, toivotaan paikalle erityisesti suomenkielisiä tutustumaan.

– Maanantaina 6.11. klo 10-11 on Almakodissa yhteislaulua lapsille ja ikäihmisille Benny Törnroosin johdolla. Tiistaina 7.11. klo 18-20.30 esitämme Villa Landessa elokuvan Sameblod. Sen jälkeen voi jäädä keskustelemaan elokuvasta. Tarjolla on kahvia ja pullaa. Pienimmille lapsille järjestetään keskiviikkona 8.11. klo 9-10.30 Villa Landessa satukarnevaali, jossa yläkoulun oppilaat lukevat satuja lapsille. Perhepäivähoidon lapset on kutsuttu sinne. Perjantaina 10.11. klo 13.40 ja klo 14.45 improvisaatioteatteri Stjärnfall esiintyy Villa Landessa.

– Viikon päättää konsertti, jossa päästään kuulemaan Lasse Mårtensonin rakastetuimpia kappaleita. Solisteina ovat Ami Aspelund, Johanna Ahlmark ja Benny Törnroos.

 

Yhdistysakuutin projektipäällikkö Tobias Björklund kertoo yhdistysakuutin järjestävän viikon aikana paljon toimintaa Kemiönsaaren yhdistyksille ja yhdistysaktiiveille.

– Projekti Yhdistysakuutti on päättymässä vuodenvaihteessa ja halusin järjestää jotain ohjelmaa sitä ennen. Tässä oli hieno tilaisuus yhdistää ohjelmat Svenska veckanin kanssa.

– Tiistaina 7.11. klo 15.15-17.15 on kyläyhdistystapaaminen Storfinnhova Gårdissa ja keskiviikkona 8.11. klo 15-18 POP UP yhdistysaktiiveille ja muille kiinnostuneille Villa Landessa. Torstaina 9.11. klo 18-20 Christoph Treier pitää Villa Landessa luennon ”Föreningsarbete – en unik möjlighet att utveckla sig själv och sin karriär.” Luento sopii myös nuorille ja juuri heitä toivoisimme paikalle ja enemmän mukaan yhdistystoimintaan.

Huomioi, että monet ohjelmista vaativat ennakkoilmoittautumisen ja että osa on maksullisia. Ilmoittautua voi Luckaniin Anne Lindroosille puh. 0447260170. Svenska veckanin tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta http://svenskaveckan.fi/orter/kimitoon.

 

Teksti & kuva: Kati Lönnqvist/IS

Kemiönsaaren leivonnaiskilpailun voittaja on Lilly Thomanderin leivos ”Omena, tilli ja hunaja”. Voittoleivonnaisen  rapea, mutta pehmeä suutuntuma, yllättävä sisältö, jossa eri maut pääsevät oikeuksiinsa sekä leivonnaisen silmiähivelevä ulkomuoto vakuuttivat tuomariston. Leivonnaisen maku on raikas, aavistuksen suolainen.

Leivonnaisen inspiraation Thomander sai kolmen entisen kunnan, Kemiön, Västanfjärdin ja Dragsfjärdin, sulautumisesta yhteiseksi uudeksi saaristokunnaksi. Leivonnaisen omenat tulevat Charlottan puutarhalta Västanfjärdistä ja tilli Rosendalista Dragsfjärdistä. Saariston luomuhunaja tulee Pekka Salmiselta ja Lea Räisäseltä Kemiöstä.

Halusin luoda leivonnaisen, joka on hieman erilainen ja jossa on uutta ajatusmaailmaa, leivonnaisen, jota ei osata odottaa, kertoo Thomander. Mielestäni Kemiönsaarella pystyy olemaan oma itsensä ja toteuttamaan unelmia. Raaka-aineet ovat perinteisiä saaren tuotteita, mutta niiden yhdistämisessä on jotain uutta.

Tuomariston jäsenet Hans Ginlund ja Tony Holtegaard kehuvat leivosta ja toteavat, että voittajaleivoksen tekeminen onnistuu sekä ammattilaisilta että kotileipureilta.

- Resepti ei näytä ihan yksinkertaiselta, mutta kun sitä uskaltaa kokeilla, huomaa, että valmistus sujuu kuin tanssi, toteaa Holtegaard.

Leivos on pyöreä ja pisaramainen, ja siinä on kaunis vaalea kiille.

- Halusin pitää ulkomuodon yksinkertaisena ja tyylipuhtaana, sellaisena kuin koen Kemiönsaaren saariston. Leivos on sinivalkoinen Suomen 100 v. itsenäisyyden kunniaksi, selittää Thomander.

- Pallon muodossa on oma charminsa, toteaa Hans Ginlund. Tuomaristo toteaa, että kiiltävä leivonnainen pysyy myös hyvin koossa, mikä on hyvä asia.

Leivonnainen tullaan todennäköisesti näkemään useissa kahvipöydissä joulukuussa, kun kansallista sinivalkoista kahvihetkeä vietetään 5.12. klo 14. Kahvihetken ajatuksena on yhteisöllisyys, ja tuleva kahvihetki inspiroi Kemiönsaaren oman leivonnaisen etsintään.

- Nyt meillä on oma leivonnainen, huudahtaa Wretdal-Lindström kunnasta iloisena ja toivoo, että monet uskaltaisivat kokeilla reseptiä, joka on nyt julkinen.

Tuomaristo haluaa jakaa myös kunniamaininnan leivontakilpailussa. Se menee kilpailun nuorimmalle osallistujalle Veronika Laurénille, joka on luonut ”Veronikan leivoksen”.

- Veronikan leivoksen luomisessa on ollut mukana koko perhe, ja siinä on hauska ja hieno takaa-ajatus, sanoo Hanna Mehtonen-Rinne. Kakkua, jossa maistuu kinuski, karpalo ja manteli, kuvattiin valmistajan omin sanoin seuraavasti: ”Tämän uniikin luomuksen luonne kuvaa tyypillistä Kemiönsaaren asukasta: hyvä, tyylikäs, hieman hapan kerrosten välissä purutuntumaa unohtamatta. Karpaloliköörillä saa aikaan hyvän terästyksen aikuiseen makuun.

Kemiönsaaren kakkukilpailuun tuli seitsemän ehdotusta kilpailuajan sisällä. Nuorin osallistuja oli 11-vuotias ja vanhin 85-vuotias. Kilpailuleivonnaisten joukossa oli muffinsseja, kakkuja, leivoksia sekä uuninpellillä valmistettuja ehdotuksia.

- Olemme todella iloisia, että saimme niin monta uskomattoman hienoa ja hyvää ehdotusta, toteaa Wretdal-Lindström.

Kaikissa teoksissa oli mukana tarina leivonnaisen sidoksesta Kemiönsaareen. Useimmat olivat käyttäneet paikallisia raaka-aineita leipoessaan. Omena raaka-aineena toistui useissa leivonnaisissa .

- Vaikuttaa siltä, että Kemiönsaarella on ymmärretty lähiruoan ja paikallisten raaka-aineiden arvo, sanoo Wretdal-Lindström.

K-Supermarket Kompass Kemiössä juhlii 1-vuotispäiväänsä. Kauppias Tobias Eriksson kertoo ensimmäisen vuoden sujuneen hyvin ja asiakkaiden olleen tyytyväisiä.

  - Olemme tuplanneet myyntimme verrattuna vanhaan paikkaan. Vaikka kesällä asiakkaiden määrä kasvaa, ratkaisee kuitenkin koko vuoden myynti. Kanta-asiakkaat tuovat suurimman osan. Myynnin noustua olemme pystyneet tuplaamaan työpaikat. Kaikki käytännön jutut ja järjestelmät ovat toimineet hyvin alusta alkaen. Mitään isompia yllätyksiä, tai ongelmia ei ole ollut. Kiinteistön kehitys on ollut myös positiivinen asia. On hyvä, kun saman katon alta löytyy useita palveluita, kuten esimerkiksi posti ja pian valmistuva pankki.

  - Koskaan ei ole täysin valmista ja aina löytyy parannettavaa. Koko ajan pyrimme kehittämään kauppaa paremmaksi ja pitämään tuotevalikoiman mahdollisimman monipuolisena ja kattavana. Tällä hetkellä tuotevalikoimassamme on 12000 tuotetta. Tuotetoiveita tulee asiakkailta päivittäin ja pyrimme toteuttamaan ne, Eriksson jatkaa.

  - Tämä on sellaista hienosäätöä. Tavoitteenamme on, että asiakkaat pystyvät keskittämään ostoksensa yhteen paikkaan ja saamaan kaiken tarvittavan täältä, eikä heidän tarvitsisi lähteä kaupunkiin asti.

  - Torstaina tarjoamme juhlan kunniaksi kakkukahvit. Perjantaina tarjoamme 1000 ensimmäiselle asiakkaalle lohikeittoa. Lauantaina on lasten päivä. Silloin on tarjolla hattaraa ja popkornia. Paikalla on myös pelle ja sään salliessa pomppulinna.

  - Tahdon suuresti ja lämpimästi kiittää asiakkaitamme. Heitä varten tätä tehdään. Suurkiitos myös henkilökunnallemme. Heidän panoksensa on ollut tässä myös merkittävässä osassa.

 

Teksti ja kuva: Kati Lönnqvist